Syysmuutto ohjaa metsähanhen alalajien metsästysrajoituksia

Suomalaisessa metsästyksen säätelyssä oleellista on taiga- ja tundrametsähanhen tarkastelu erillisinä populaatioina sekä alalajien muuttokäyttäytymisen tunteminen. Riittävällä riistatiedolla voidaan turvata metsähanhien menestys ja välttää tarpeettomat metsästysrajoitukset.

Taigametsähanhikanta taantui selvästi vuosituhannen vaihteen molemmin puolin. Taantuman syitä ei tarkasti tunneta, mutta ajallinen yhteys metsästysrajoitusten ja viime vuosina nähdyn runsastumisen välillä viittaa liiallisen metsästyskuolleisuuden olleen keskeinen syy hanhien vähenemiseen. Kyse lienee hanhenpyynnin tehostumisesta vuosituhannen vaihteessa, mutta myös samanaikainen poikastuoton heikentyminen on mahdollista. Taigametsähanhen nykyinen poikastuotto vaikuttaa heikohkolta, mutta sen ajallisesta vaihtelusta on vähän tietoa.

Pesimämenestys määrittää taigametsähanhien syysesiintymisen

Valtaosa taigametsähanhista talvehtii Etelä-Ruotsissa, jossa metsästys on sallittu vain viljelyvahinkojen estämiseksi. Pieniä määriä hanhia talvehtii myös Tanskassa ja Saksassa. Tanskassa taigametsähanhen metsästystä on rajoitettu voimakkaasti alueellisilla ja ajallisilla metsästyskielloilla ja Saksassa laji on rauhoitettu.

Keväällä valtaosa hanhista muuttaa Pohjanlahden yli levähtämään Etelä-Suomen peltoalueille, joista ne hajaantuvat pesimäalueilleen. Kesällä ja syksyllä taigametsähanhen elämää määrittää se, pesiikö lintu ja onnistuuko se pesinnässään. Nuorimmat hanhi-ikäluokat sekä osa vanhemmista eivät pesi, ja ne muuttavat kesäkuun aikana Barentsinmerelle Novaja Zemljan saarelle sulkasatoa varten. Sulkasatomuutolle lähtevät myös pesinnässään epäonnistuneet linnut, joten heinä-elokuussa Suomessa tavataan vain pesinnässään onnistuneita hanhia ja niiden poikasia.

Kauden alussa pesimälueilla tapahtuva metsästys kohdistuu onnistuneesti pesineisiin emolintuihin ja niiden saman vuoden poikasiin. Nämä linnut lähtevät muutolle elo-syyskuussa, ja moni niistä lentää suoraan pesimäalueilta Ruotsiin.

Novaja Zemljalla sulkineet esiaikuiset ja pesinnässään epäonnistuneet linnut muuttavat syyskuun loppupuolella ja lokakuussa. Näistäkin linnuista moni lentää suoraan sulkasatoalueilta Ruotsiin, mutta lintuja kertyy levähtämään varsinkin Liminganlahden ympäristöön Pohjois-Pohjanmaalle, josta viimeiset linnut lähtevät vasta marraskuussa. Ruotsin talvehtimisalueilla poikueet ja pesimättömät linnut sekoittuvat ja ne liikkuvat samoissa parvissa seuraavaan kevääseen saakka.

Tundrametsähanhet muuttavat myöhemmin syksyllä idässä

Tundrametsähanhet pesivät nimensä mukaan Luoteis-Venäjän tundralla ja talvehtivat taigametsähanhista poiketen pääasiassa Itämeren itäpuolella. Ne muuttavat itäisempää reittiä kuin taigametsähanhet: Tavallisena syksynä tundrametsähanhia levähtää lähinnä Kaakkois-Suomessa, mutta kovat itätuulet tuovat niitä laajalle alueelle Oulun eteläpuoleiseen Suomeen. Toisaalta länsituulet voivat viedä muuton lähes kokonaan Suomen ohi.

Tundrametsähanhien muutto alkaa syksyllä samaan aikaan Novaja Zemljalta palaavien taigametsähanhien kanssa, ja tundrametsähanhien osuus kaikista Suomessa olevista metsähanhista kasvaa syksyn edetessä.

Kaakkois-Suomen metsähanhijahti loka-marraskuussa perustuu näihin eroihin taiga- ja tundrametsähanhien muutossa. Metsästys on rajoitettu maan itäosaan ja loppusyksyyn, jolloin se kohdistuu sekä aikaan että alueeseen, joilla keskimäärin suurin osa metsähanhista on tundrametsähanhia. Saalisseurannan perusteella nykyinen metsähanhen pyynti kaakossa kohdistuukin selvästi tundrametsähanheen.

Saalistiedolla eroon turhista rajoituksista

Metsähanhisaaliista on saalisilmoitusvelvollisuus. Ilmoitus on helpoin tehdä Oma riistassa.

Lisäksi metsähanhen päästä ja siivestä toivotaan kuvia saaliin alalaji- ja ikäjakauman seurantaan. Kuvia toivotaan osoitteeseen hanhi@riista.fi. Lisätiedoksi riittää saaliin saantipäivä ja -kunta.