Suden asemaa on nyt kuitenkin muutettu. Se siirrettiin luontodirektiivin liite IV:stä liitteeseen V. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun luontodirektiivin liitteitä muutetaan minkään lajin osalta muutoin kuin osana EU-jäsenyysneuvotteluja.

Mikä linjanmuutoksen aiheutti?

Lähtölaukauksena muutokselle voitaneen pitää Euroopan parlamentin 24.11.2022 antamaa päätöslauselmaa kotieläintuotannon ja suurpetojen suojelusta Euroopassa.

Päätöslauselmassa kehotettiin komissiota arvioimaan säännöllisesti tieteellisiä tietoja, jotta lajien suojelun tasoa voidaan muuttaa, kun haluttu suojelun taso on saavutettu. Lisäksi siinä tuotiin selkeästi esille susikantojen kasvu, lisääntyneet kotieläinvahingot ja luontodirektiivin IV liitteen joustamattomuus viranomaistoiminnassa.

Päätöslauselman seurauksena komissio aktivoitui. Se alkoi kerätä huhtikuussa 2023 suurpetoihin liittyvää aineistoa. Sitä saatiin asiantuntijaryhmiltä, sidosryhmiltä ja kansallisten viranomaisten raporteista.

Tietoaineisto ei kuitenkaan antanut vielä komissiolle riittävää kokonaiskuvaa jatkoaskelten suunnitteluun. Täydennykseksi se avasi syyskuussa 2023 sähköisen kyselyn, jossa se kehotti paikallisyhteisöjä, tutkijoita ja kaikkia asianomaisia toimittamaan ”pikavauhdilla” ajantasaista tietoa susikannasta ja susien vaikutuksista.

Komissio totesi samalla, että aineiston perusteella se tulee päättämään ehdotuksesta, jolla muutetaan tarvittaessa suden suojeluasemaa EU:ssa, päivitetään oikeudellista kehystä ja lisätään tarvittaessa joustavuutta. Komission puheenjohtaja ryyditti kyselyä lehdistötiedotteessa sanomalla: ”Susilaumoista on tullut joillakin Euroopan alueilla todellinen uhka kotieläimille ja mahdollisesti myös ihmisille.”

Joulukuussa 2023 komissio julkaisi selvityksen, joka osoitti, että susikannat ovat kasvaneet merkittävästi ja ne ovat levinneet yhä laajemmalle EU-alueella.

Selvityksen mukaan EU:n 23 jäsenvaltiossa on yli 20 000 sutta ja lisääntymiskykyisiä susilaumoja, mikä osoittaa suojelun onnistuneen. Komission mukaan tämän olivat mahdollistaneet suojaava lainsäädäntö, ihmisten aiempaa myönteisemmät asenteet sutta kohtaan ja elinympäristöjen parantuminen. Toisaalta susien määrän kasvu on lisännyt ristiriitoja ihmistoiminnan kanssa, erityisesti kotieläinvahinkojen vuoksi, ja tietyillä alueilla paine suden aiheuttamien ongelmien hallintaan on kasvanut merkittävästi.

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen muotoili asian lehdistötiedotteessa 20.12.2023 seuraavasti: ”Susien paluu on hyvä uutinen luonnon monimuotoisuudelle Euroopassa. Susilaumojen keskittymistä on kuitenkin tullut joillakin Euroopan alueilla todellinen uhka kotieläimille. Paikallisviranomaiset ovat pyytäneet lisää joustavuutta, jotta kriittisiä susikeskittymiä voitaisiin hallita nykyistä aktiivisemmin. Tätä olisi helpotettava Euroopan tasolla, ja komission tänään käynnistämä prosessi on siinä tärkeä askel. Olen erittäin vakuuttunut siitä, että voimme löytää ja löydämmekin kohdennettuja ratkaisuja sekä luonnon monimuotoisuuden että maaseudun elinkeinojen suojelemiseksi.”

Bernin yleissopimuksen muuttaminen

Edellä olevan pohjalta komissio esitti ehdotuksen neuvoston päätökseksi, jolla muutettaisiin suden suojeluasemaa Bernin yleissopimuksessa. Tämä siksi, koska suden suojelu perustuu kansainväliseen Bernin yleissopimukseen Euroopan luonnonvaraisen kasviston ja eläimistön sekä niiden elinympäristön suojelusta. Sekä EU että sen jäsenvaltiot ovat kyseisen yleissopimuksen osapuolia. Bernin yleissopimuksen velvoitteet on pantu EU:ssa täytäntöön luontodirektiivillä.

On hyvä huomata, että yleissopimuksen mukainen suden suojeluasema vahvistettiin aikoinaan tieteellisten tietojen perusteella, jotka olivat käytettävissä vuonna 1979. Tässäkin mielessä aika oli tehnyt tehtävänsä ja oli perusteltua hyödyntää uusinta tietämystä suojeluaseman tarkastelemisessa.

Askel askeleelta eteenpäin

Komission liitemuutosehdotus hyväksyttiin Euroopan unionin neuvostossa 26.9.2024. Muutos mahdollisti virallisen ehdotuksen toimittamisen Bernin yleissopimuksen pysyvälle komitealle.

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah kommentoi asiaa ministeriön lehdistötiedotteessa seuraavasti: ”Päätös on merkittävä ja välttämätön suurpetopolitiikan suunnan muuttamiseksi. Paikalliset olosuhteet ja suurpetokantojen vahvistuminen on otettava huomioon. Päätöksen takana on valtavasti vaikuttamistyötä, ja Suomi on ollut asiassa EU-tasolla erittäin aktiivinen viimeisen vuoden aikana. Yhteistyö samanmielisten maiden kanssa on ollut hyvää. Iloitsen siitä, että jäsenmaiden kesken löytyi ymmärrystä sille, miten tärkeää on mahdollistaa suden sosiaalisesti kestävä kannanhoito. Komissiolla on nyt täysi tuki viedä asia eteenpäin.”  

Bernin sopimuksen pysyvä komitea hyväksyi EU:n ehdotuksen kokouksessaan 6.12.2024. Susi siirrettiin yleissopimuksen liitteestä II (täysin rauhoitetut eläinlajit) liitteeseen III (suojeltavat eläinlajit).

Luontodirektiivin liitemuutos

Bernin yleissopimuksen liitemuutos tuli voimaan 7.3.2025. Tämän seurauksena oli tarpeen muuttaa EU:n lainsäädäntöä. Uusi tilanne saatettaisiin voimaan siirtämällä maininta susista luontodirektiivin liitteestä IV (tiukasti suojellut lajit) liitteeseen V (suojellut lajit). Komissio ei asiassa vitkastellut, vaan teki muutosesityksen samana päivänä.

Seuraavaksi jäsenmaiden edustajat (Coreper-tasolla) hyväksyivät 16.4.2025 esityksen suden suojelutason muuttamisesta vastamaan päivitettyä Bernin yleissopimusta. Neuvoston tiedotteessa todettiin, että tavoitteena on lisätä susikantojen hoidon joustavuutta ja helpottaa rinnakkaiseloa sekä minimoida kasvavan susikannan vaikutukset, kuten sosioekonomiset haasteet. Samalla huomautettiin, että jäsenmaat voivat halutessaan säilyttää tiukemman suojelutason kansallisesti.

Euroopan parlamentti äänesti muutosehdotuksen puolesta 8.5.2025 (äänestystulos: 371 puolesta, 162 vastaan ja 37 tyhjää). Lopullisena vaiheena oli EU:n neuvoston virallinen hyväksyntä 5.6.2025.

Muutettu direktiivi julkaistaan EU:n virallisessa lehdessä, ja liitemuutos tulee voimaan 20 päivää julkaisun jälkeen. Tämän jälkeen EU:n jäsenmailla on 18 kuukautta aikaa saattaa muutos osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Liitemuutoksen käsittely oli byrokraattinen prosessi, mutta mahdottomasta tuli mahdollista.

Mitä seuraavaksi?

Liitemuutos antaa jäsenvaltioille aiempaa enemmän joustovaraa susikantojen hoitoon. Täysin vapaita käsiä se ei kuitenkaan tuo, sillä jäsenvaltioiden on edelleen huolehdittava suden suotuisan suojelutason saavuttamisesta ja säilyttämisestä.

Tuleva syksy ja talvi näyttävät, millaiseksi sutta koskeva kansallinen lainsäädäntömme liitemuutoksen täytäntöönpanossa muokataan.