SRVA välittää metsästäjien apua poliisille
Suurriistavirka-apu (SRVA) on riistanhoitoyhdistysten ylläpitämä organisaatio, joka välittää poliisille virka-apua suurriistakonflikteissa. Tavallisimpia SRVA-tehtäviä ovat kolareissa loukkaantuneiden hirvieläinten, suurpetojen ja villisikojen jäljestäminen sekä suurpetojen karkotukset taajaan asutulta alueelta.
SRVA-toiminta perustuu poliisin ja riistanhoitoyhdistysten välisiin sopimuksiin sekä riistahallintolakiin. Hälytysjärjestelmä käynnistyy poliisin antamalla virka-apupyynnöllä. Mukana olevat metsästäjät, koiranohjaajat ja metsästysseurat toimivat vapaaehtoispohjalta.
SRVA-tapahtumia on vuosittain 14 000–15 000. Niistä 13 000 on hirvieläinkolareita ja noin 200 tehtävää liittyy suurpetoihin.
Toiminta perustuu sopimukseen poliisin kanssa
Poliisilta tulleen virka-apupyynnön jälkeen tapahtuvaan jäljestys- ja karkotustoimintaan on kukin riistanhoitoyhdistys luonut omat toimintamallinsa ja verkostonsa. Käytännön toimijoita ovat alueen metsästysseurat, kokeneet suurriistan metsästäjät sekä koulutetut koiranohjaajat ja koirat.
SRVA-toiminnassa ei ole kyse metsästysoikeuteen sidotusta metsästyksestä vaan eläinsuojelullisista syistä poliisin valtuuttamana suoritettavasta tehtävästä, joka voidaan suorittaa metsästysoikeudesta riippumatta. Toiminta perustuu valtakunnalliseen sopimusmalliin, johon kukin riistanhoitoyhdistys sitoutuu erikseen. Suomen 279 riistanhoitoyhdistyksestä 10 on irtisanonut sopimuksen (tilanne 7/2024).
Liikenneonnettomuudessa kuollut tai lopetettu hirvieläin ja villisika kuuluu kolaripaikan riistanhoitoyhdistykselle. Hirvieläin SRVA-tapahtumien määrä on yksi peruste riistanhoitoyhdistyksille maksettavalle valtionavulle. Lisäksi poliisi maksaa määräämistään suurpetotehtävistä erillisen korvauksen.
Hälytyspuhelimen pirinä käynnistää SRVA-keikan
Jokaiseen riistanhoitoyhdistykseen on nimetty yhteyshenkilöitä vastaanottamaan poliisilta tulevia virka-apupyyntöjä. Yhteyshenkilöt huolehtivat alueellaan toiminnan käynnistämisestä tai tehtävän edelleen ohjaamisesta.
Riistanhoitoyhdistyksen näkökulmasta SRVA-tapahtuma saa alkunsa poliisilta hälytyspuhelimeen tulleesta soitosta.
Vuodesta 2017 SRVA-toimijoilla on ollut käytössä hälytyspuhelinjärjestelmä. Poliisilla on käytössään yksi valtakunnallinen hälytysnumero sekä riistanhoitoyhdistyskohtaiset alanumerot. Alanumeron valitsemalla soitto ohjautuu oikealle SRVA-yhteyshenkilöryhmälle. Jos ryhmän ensimmäinen päivystäjä ei vastaa, soitto ohjautuu automaattisesti seuraavalle. Puheluun vastataan keskimääriin 45 sekunnin kuluessa.
Riistanhoitoyhdistyksen SRVA-yhteyshenkilö käynnistää tehtävän alueellisesti sovitulla tavalla. Jos eläin on kuollut liikenneonnettomuudessa, ruho noudetaan pois ja käsitellään. Loukkaantuneiden eläinten kunto selvitetään ja tilanteen niin vaatiessa eläin lopetetaan.
Tehtävän lopuksi SRVA-toimija tallentaa tapahtuman tiedot Oma riista -palveluun. Oma riistan SRVA-ominaisuudet ovat olleet käytössä vuodesta 2017 lähtien. SRVA-toimijoiden keräämä tieto on merkittävästi tarkentanut riistakolareista tilastoitavaa tietoa.
Suurpetojen karkotus poliisijohtoista
Suurpedon karkotus taajamasta on aina poliisijohtoista. Karkotustapahtumassa eläimeen pyritään saamaan suora kontakti sen turvalliseksi ohjaamiseksi pois taajama-alueelta.
Ihmisarkuutensa menettäneiden yksilöiden karkotuksessa eläimelle pyritään antamaan huono ihmiskokemus. Menetelmänä voi olla ääntä, kipua tai muuta epämiellyttävää kokemusta tuottava keino.
