Riistalintujen pesintätiedot kartalle

Metsästäjät osallistuivat viime kesänä sankoin joukoin Suomen 4. lintuatlaksen kartoitustyöhön. Pesimäaikana Oma riistaan tallennetut riistalintujen ja rauhoittamattomien lintujen havainnot siirretään osaksi lintuatlasaineistoa.

Teksti Matti Kervinen Kuva Antti Saarenmaa

Julkaistu11.1.2024

Oma riista -palveluun tallennettiin helmi-elokuussa 2023 noin 11 500 riistalintujen ja rauhoittamattomien lintujen pesintään viittaavaa havaintoa. Vuotta aiemmin kertyi yli 5 000 vastaavaa havaintoa. Varmoista pesinnöistä, kuten lintujen pesistä tai emoa seuraavista nuorista poikasista, kirjattiin kahden pesimäkauden aikana yhteensä yli 4 300 havaintoa.

Loput havainnot olivat pääosin sellaisia, että niiden perusteella kyseisen lintulajin pesintä havaintopaikan seudulla arvioitiin joko mahdolliseksi (yksittäinen havainto lajille sopivassa pesimäympäristössä) tai todennäköiseksi (lintu nähtiin samalla paikalla eri päivinä). Lisäksi joukossa oli joitain muuttomatkan aikaisia parvihavaintoja, jotka eivät suoraan viitanneet lajin pesintään havaintopaikan seudulla.

Eniten pesintään viittaavia havaintoja kirjattiin pinta-alaltaan suurilta Lapin ja Oulun riistakeskusalueilta. Myös muilla alueilla päästiin havainnoinnissa hyvään vauhtiin. Vuoteen 2022 verrattuna havaintomäärä yli kaksinkertaistui kesän 2023 lintuatlaskampanjoinnin myötä.

Oma riista -kehitystyö ja kannustus toivat tuloksia

Pesimäkaudelle 2023 Oma riista -palveluun kehitettiin uudet havaintotyypit, pari ja poikue, jotka helpottivat kyseisten havaintojen täsmällistä kirjaamista ja vähensivät havaintoaineiston tulkinnanvaraisuutta. Lisäksi metsästäjiä koulutettiin ja kannustettiin kirjaamaan havaintojaan Oma riistaan.

Tekninen kehitys ja havainnoijien motivointi näkyivät heti aineistossa. Pesimäkauden 2022 havainnoista 7 prosenttia viittasi varmaan pesintään. Kauden 2023 havainnoissa vastaava osuus oli 34 prosenttia. Kirjaamalla jatkossakin kunkin havainnon täsmällisesti sille tarkoitettuun havaintotyyppiin havaintojen laatu ja käyttöarvo kasvavat merkittävästi.

Tarkentunutta tietoa riistalajien pesimälevinneisyydestä

Metsästäjien tuottama 16 500 havainnon Oma riista -aineisto koostuu yksinomaan riistalintujen ja rauhoittamattomien lajien havainnoista, jotka saattavat muussa linnuston seurannassa jäädä vähemmälle huomiolle. Lisäksi monet riistalajit voivat olla pesimäaikaan piilottelevia ja vaikeasti havainnoitavia. Oma riista -havaintojen myötä esimerkiksi monen taantuneen vesilintulajin pesimälevinneisyyteen saatiin arvokasta lisätietoa. Lajitietokeskukseen pesimäkausien 2022–2023 aikana tallennettu lintuatlasaineisto ylitti loppusyksyllä 2023 miljoonan havainnon rajan.

Jouhisorsan ja telkän pesintään viittaavat Oma riistaan tallennetut havainnot lintuatlasruuduittain (10 x 10 km). Riistalajien runsaus ja elintavat vaikuttavat niiden havaittavuuteen. Jouhisorsa on vesilintuseurantojen mukaan taantunut viime vuosikymmeninä ja on poikueaikaan elintavoiltaan piilotteleva. Telkkä on yleinen ja helposti havaittava laji.

Ajantasainen tieto mahdollistaa kestävän metsästyksen

Tieto lintujen pesimäalueista ja niissä tapahtuneista muutoksista tukee muuta riistalajien kannanseurantaa. Erityisesti taantuneiden vesilintulajien osalta on tarpeen selvittää, koskeeko vesilintulaskennoissa havaittu taantuma koko maata vai onko pesimämenestyksessä ja kannan kehityssuunnassa eroa maan eri osissa.

Vesilintulaskentapisteverkosto on pohjoisessa Suomessa ja Lapissa melko harva. Mitä heikommin vesilintujen pesimäalueet tulevat kartoitetuksi, sitä epävarmemman tiedon varassa myös metsästystä koskevia päätöksiä joudutaan tekemään.

Katse ensi kevääseen

Lintuatlaskartoitus jatkuu vielä seuraavat kaksi pesimäkautta. Peli on nyt saatu avattua ja atlaskarttojen aukkopaikat alkavat hahmottua. Ensi kevään ja kesän aikana kannattaa suunnata rohkeasti esimerkiksi alueille, joilla on kartan perusteella vesilinnuille potentiaalisia pesimäalueita, mutta havaintoja taantuneista lajeista, kuten jouhisorsa ja tukkasotka, ei ole tehty.

Mikä lintuatlas?

Suomen 4. lintuatlaskartoituksen (2022–2025) päämääränä on selvittää Suomen pesimälintulajien esiintyminen ja pesimävarmuus 10 x 10 kilometrin atlasruuduissa. Edellisen kerran se toteutettiin vuosina 2006–2010. Kunkin lajin pesimävarmuutta arvioidaan ruutukohtaisesti pesimävarmuusindekseillä, jotka ryhmitellään kolmeen luokkaan: mahdollinen, todennäköinen ja varma pesintä.

Lintuatlaskartoitus tukee vuosittain tehtäviä vesilintuseurantoja ja antaa tärkeää tietoa lintujen pesimälevinneisyydessä tapahtuneista muutoksista.

Metsästäjät voivat osallistua tiedon keruuseen jälleen ensi kevään ja kesän aikana kirjaamalla kaikki riistalintujen ja rauhoittamattomien lintujen pari-, pesä-, poikue-, soidin- ja muutkin havainnot Oma riista -palveluun. Oma riistaan tallennetut havainnot siirretään lintuatlasaineistoon kootusti yhdellä kertaa aina kunkin pesimäkauden jälkeen. Pesimäkauden 2024 havainnot pyritään siirtämään lokakuun 2024 aikana. Havainnot karkeistetaan 10 x 10 km atlasruudun tarkkuuteen ennen tietojen siirtoa, eikä havainnon kirjaajan henkilötietoja siirretä.

 

Lisätietoa ja tuloksia lintuatlaskartoituksesta (lintuatlas.fi)