Riistakolmiolaskennat povaavat hyvää jahtikautta

Teeri- ja metsokannan tiheydet ovat jonkin verran pitkäaikaisen keskiarvon yläpuolella, pyykanta lähellä keskiarvoaan ja riekkokanta hieman sen alapuolella. Alueellista vaihtelua on paljon, varsinkin teerellä.

Teeren aikuiskanta on kasvanut, monin paikoin voimakkaastikin, vaikka kokonaiskanta on lähes pysynyt ennallaan. Viime vuoden erittäin hyvä poikastuotto on tuottanut tulosta. Muilla lajeilla vastaavaa tulosta ei näy yhtä voimakkaasti.

Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa on selvästi tavanomaista paremmin kanalintuja. Myös Oulun ja Lapin alueella teertä ja metsoa esiintyy hyvin. Muilla alueilla kannat ovat suhteessa pienempiä, mutta tilanne vaihtelee alueittain ja lajeittain.

Pesimämenestys keskitasoa

Pesimämenestys on kuluvana kesänä ollut kaikilla lajeilla keskitasoa, paikoin jopa korkeampaa keskitasoa. Teerellä poikasten osuus on edellisvuotta heikompi. Tilanne näkyy myös poikueellisten naaraiden osuudessa ja poikuekoossa. Myös pyyn poikuekoko on pienentynyt edellisvuodesta.

Metsäkanalintujen poikastuotto on yhteydessä alkukesän lämpötilaan. Poikueet hyötyvät lämpimästä säästä, jolloin hyönteisravintoa on hyvin saatavilla. Tänä vuonna alkukesä oli suuressa osassa maata kolea ja loppukevät myöhässä. Kesäkuu lämpeni loppua kohden ja heinäkuu oli tavanomainen. Mustikka- ja puolukkasato on ollut runsas koko maassa, mikä edesauttaa metsäkanalintujen ravintotilannetta ja poikasten selviytyvyyttä syksyn aikana.

Teeri

Teeren lisääntymisen jälkeinen tiheys on pysynyt hieman pitkäaikaisen keskiarvonsa yläpuolella.

Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa, Oulussa ja Lapissa on lähes ennätyksellisen korkeita tiheyksiä. Myös Kainuussa on normaalia korkeammat tiheydet. Näissä kaikissa aikuiskanta on kasvanut huomattavasti edellisvuodesta, vaikka kokonaistiheys on saattanut olla samaa tasoa kuin viime vuonna.

Etelä-Savossa tiheydet ovat kasvaneet normaalia suuremmiksi, mutta Pohjois-Hämeessä ja Satakunnassa jäädään keskiarvon alapuolelle.

Metso

Metson kokonaiskannan ja aikuiskannan tiheys on pysynyt lähes ennallaan ja poikastuotto on keskitasoa.

Pohjois-Karjalassa kanta on kasvanut ja on keskiarvon yläpuolella. Varsinkin aikuiskanta on kasvanut lähes ennätyksellisiin lukemiin. Pohjois-Savossa aikuiskanta on kasvanut. Oulussa ja Lapissa kokonais- ja aikuiskanta ovat selvästi keskiarvonsa yläpuolella. Uudellamaalla metsokanta on edellisvuodesta taantunut, kun taas Keski-Suomessa aikuiskanta on taantunut selvästi.

Pyy

Pyyn kokonaiskannan tiheys ja aikuiskanta ovat lähellä pitkäaikaista keskiarvoa ja poikastuotto on ollut normaali. Poikuekoko pieneni hieman edelliskesään verrattuna.

Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa pyytiheydet ovat normaalia korkeammat. Rannikko-Pohjanmaalla ainoastaan pyyn aikuiskanta on normaalia tiheämpi. Kaakkois-Suomessa ja Etelä-Hämeessä pyytiheydet ovat pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella noudattaen taantuvaa trendiä.

Riekko

Valtakunnallisesti riekko on hieman taantunut edellisvuodesta ja kokonaistiheys on vähän pitkäaikaisen keskiarvonsa alapuolella. Poikastuotto on lähellä keskiarvoa.

Oulussa riekkotiheydet ovat lähellä keskiarvoaan ja poikasosuus on paikallisesti kohtalaisen korkealla. Kainuussa ja Lapissa kokonaiskanta on hieman keskiarvonsa alapuolella. Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla sekä Pohjois-Karjalassa riekkoja havaitaan riistakolmiolaskennoissa vielä harvakseltaan. Tänä vuonna Keski-Suomessa ei havaittu riekkoja lainkaan.

Riekko vaihtaa talveksi valkoisen höyhenpuvun, joka toimii suojavärinä petoja vastaan lumisessa maisemassa. Kun ilmastonmuutos on johtanut lumikauden lyhenemiseen Suomen eteläosissa, valkoiset riekot joutuvat yhä useammin oleskelemaan tummalla maalla. Riekkokannan taantumisvauhti eri osissa maata on yhteydessä tähän yhteensopimattomuuteen. Myös sopivien suoympäristöjen katoaminen laajojen ojitusten seurauksena on oletettu vaikuttavan riekkokantoihin haitallisesti.