Norjassa selvitetään syitä hirven heikkoon vasatuottoon ja vasakuolemiin
Norjalaisessa Project Trampe -hankkeessa tutkitaan kuolleena ja sairaana löytyneitä hirvenvasoja. Hankepäällikkö Bjørnar Ytrehus esitteli hanketta ja alustavia tuloksia International Moose Symposium -seminaarissa.
Vasojen teuraspainojen putoaminen ja heikko vasatuotto ovat huolestuttaneet metsästäjiä Suomessa ja Ruotsissa jo tovin. Ilmiö on havaittu myös Norjassa, jossa metsästäjien tuottaman aineiston perusteella on havaittu vasatuoton olevan trendinomaisessa laskusuunnassa. Syiden selvittämiseksi Norjan eläintautiviranomainen Veterinærinstituttet käynnisti hankkeen, jossa pyydetään kansalaisilta ilmoituksia kuolleena löydetyistä hirven vasoista. Tavoitteena on tutkia niistä mahdollisimman monta.
Hankkeella on ympäri Norjaa yhteyshenkilöitä, joille voi ilmoittaa kuolleista tai sairaista hirvenvasoista. Eläimille tehdään kattavat ruumiinavaustutkimukset loisten, taudinaiheuttajien ja ravintotekijöiden selvittämiseksi.
artikkeli jatkuu
Usean tekijän yhdistelmä
Viime vuonna hankkeessa tutkittiin kaikkiaan 63 vasaa. Eläimistä löydettiin muun muassa Anaplasma– ja Clostridia-sukujen bakteereita, Babesia– ja Giardia-sukujen alkueläimiä ja joillakin yksilöillä oli myös runsaasti loisia.
Vasojen vatsalaukkujen sisältö vaihteli tyhjästä täyteen riippuen hieman löytöajankohdasta. Osalla kesäkuussa löytyneistä vasoista ei ollut lainkaan maitoa mahassaan, mutta elokuusta eteenpäin vatsat olivat pääsääntöisesti täynnä.
Mikään näistä löydöksistä ei kuitenkaan tunnu selittävän ilmiötä – ainakaan yksinään. Todennäköisesti ilmiön taustalla ei siis ole yhtä yksittäistä syytä, vaan usean tekijän yhdistelmä.
Taustalla lämpöstressi?
Hirvi on pohjoisiin ja suhteellisen kylmiin oloihin sopeutunut laji, joka lämpiminä kausina tunnetusti kärsii lämpöstressistä. Hirven syke ja hengitys kiihtyy yli 14 °C lämpötilassa ja yli 20 °C:ssa hirvi alkaa läähättää.
Lämpenevän ilmaston myötä Fennoskandiassa esiintyy useammin pitkiä lämpimiä jaksoja, jotka hirven aineenvaihdunnan lisäksi vaikuttavat myös luonnossa esiintyvään ravintoon. Terminen kevät alkaa nykyään noin kaksi viikkoa aiemmin kuin 1960-luvulla ja pitkät lämpimät ja kuivat kaudet kesäisin yleistyvät.
Korkeat lämpötilat loppukeväästä ja alkukesästä saattavat muuttaa hirven saatavilla olevan ravinnon kuitupitoisemmaksi, kun siihen aikaan hirvet tarvitsisivat erityisesti energia- ja proteiinipitoista ravintoa.
Lämpöstressi ja heikentynyt ravintotilanne vaikuttavat hirvien yleiskuntoon, joka puolestaan voi vaikuttaa maidontuotantoon, tauti- ja loisalttiuteen sekä kilpailukykyyn. Ilmiön yleisyys nimenomaan Pohjoismaiden eteläosissa saattaa viitata siihen, että lämpötilalla on osuutensa asiassa.
Hirvien kykyä kilpailla muiden hirvieläinten kanssa on spekuloitu, mutta kattavaa tietoa asiasta ei ole. Tiedossa kuitenkin on, että muut hirvieläimet ovat paremmin sopeutuneita Fennoskandian eteläosien ilmastoon.
Trampe-hankkeessa jatketaan tutkimuksia tänä vuonna. Hanketta voi seurata Veterinærinstituttetin verkkosivuilta.
Kansainvälinen hirvisymposiumi
International Moose Symposium järjestettiin yhdeksättä kertaa, nyt Ruotsin Östersundissa. Tapahtuma oli tarkoitus alun perin järjestää kesällä 2020 Joensuussa, mutta covid-19-pandemian vuoksi tapahtuma jouduttiin perumaan. Pari vuotta myöhemmin tapahtumaa lykkäsi Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan.
Ensimmäinen Moose Symposium järjestettiin vuonna 1973 ja on sen jälkeen tasaisin väliajoin koonnut hirveen vihkiytyneet tutkijat ja asiantuntijat kuulemaan tuoreimpia tutkimuksia ja havaintoja hirvestä.
Osallistujat, jotka käyttävät itsestään termiä mooser, saapuivat Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta. Ruotsista ja Norjasta paikalla oli runsaasti asiantuntijoita. Euroopan maista edustusta oli niiden ja Suomen lisäksi ainakin Virosta, Latviasta, Italiasta, Itävallasta, Puolasta ja Iso-Britanniasta.
Viikon aikana kuultiin kymmeniä puheenvuoroja koskien hirvien terveystilannetta, ravintoa ja elinympäristön valintaa, saalistusta, kilpailua muiden hirvieläinten kanssa, liikenne- ja metsävahinkoja sekä arvoja ja asenteita hirveä kohtaan. Useissa puheenvuoroissa käsiteltiin myös kannanhoitoa ja -seurantaa eri puolilla maailmaa.
Monissa puheenvuoroissa vähintään sivuttiin sitä, että hirven elinympäristöt ympäri maailmaa ovat suuren muutoksen kourissa. Ilmasto lämpenee, loisten ja tautien määrä lisääntyy, suurpedot ovat runsastuneet Euroopassa ja konflikti riistan ja elinkeinojen välillä on monin paikoin poliittisena puheenaiheena.
Puheenvuorojen lisäksi oli järjestetty muuta ohjelmaa: tutustuttiin paikalliseen hirvitarhaan, nähtiin dokumenttielokuva mantšurialaisen hirven (Alces alces cameloides) etsinnästä itäisessä Mongoliassa ja tutustuttiin paikalliseen saamelaiskulttuuriin.
Puheenvuorojen tiivistelmiin voi käydä tutustumassa tapahtuman verkkosivuilla: moosesymposium2025.se