Kanadanmajavasta tuli haitallinen vieraslaji
Lainsäädäntöä uudistetaan metsästäjien oikeusturva varmistaen

Kanadanmajavan lisääminen vieraslajiluetteloon tarkoittaa merkittävää muutosta majavien metsästykseen. Sitä koskevat rajoitukset ja velvoitteet tulevat voimaan kahden vuoden siirtymäajan jälkeen, elokuussa 2027.

EU:n vieraslajipäätös tukee EU:n tavoitteita luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Haitallisten vieraslajien torjunta on keskeinen osa maailmanlaajuisia ympäristötavoitteita, sillä vieraslajit voivat aiheuttaa merkittäviä vahinkoja alkuperäisille lajeille, ekosysteemeille ja taloudelle. Kanadanmajava aiheuttaa haittaa muun muassa siksi, että se kilpailee alkuperäislaji euroopanmajavalle tyypillisistä elinympäristöistä ja ekosysteemistä.

Kanadanmajava Suomessa – ainutlaatuinen tilanne EU:ssa

Suomi on ainut EU-jäsenmaa, jossa kanadanmajava elää luonnossa rinta rinnan euroopanmajavan (Castor fiber) kanssa. Muissa jäsenmaissa esiintyy ainoastaan euroopanmajavaa ja siellä tavoitteena onkin estää kanadanmajavan leviäminen maahan. Suomessa puolestaan pyritään pienentämään jo olemassa olevaa kantaa.

Kanadanmajava on Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva suuri jyrsijä, joka on sopeutunut monenlaisiin vesistöihin. Se tuotiin Suomeen 1930-luvulla, kun Suomesta hävinnyttä majavakantaa pyrittiin palauttamaan istutuksilla. Erehdyksessä euroopanmajavan sijaan tuotiin sitä muistuttavaa kanadanmajavaa. Vasta myöhemmin paljastui, että kyseessä oli kokonaan eri laji. Kanadanmajava kuitenkin levisi nopeasti ja asettui euroopanmajavan aikaisemmille elinalueille.

Kanadanmajava muistuttaa euroopanmajavaa, mutta sen turkki on yleensä tummempi, häntä lyhyempi ja leveämpi sekä nenäluu pyöreämpi. Luonnossa lajien erot ovat kuitenkin usein vaikeasti havaittavissa. Vaikka kanadanmajava ja euroopanmajava eivät risteydy keskenään, ne kilpailevat samoista elinympäristöistä ja resursseista.

Vieraslajipäätöksen vaikutukset

Kanadanmajavaan liittyvät uudet vieraslajisäännökset tarkoittavat, että kanadanmajava siirtyy metsästyslainsäädännöstä vieraslajilainsäädännön piiriin. Vieraslajilainsäädäntö sallii lähtökohtaisesti tehokkaampia pyyntikeinoja ja vapaamman pyynnin ympäri vuoden. Nyt maa- ja metsätalousministeriössä tarkastellaan, miten kanadanmajavan pyyntiä on tarkoituksenmukaista säännellä. Lainvalmistelu käynnistyy ministeriössä syksyllä 2025.

Vuonna 2021 laadittu majavien hoito- ja hallintasuunnitelma ohjaa euroopanmajavakannan vahvistamista ja kanadanmajavan kannan hillitsemistä Suomessa. Kanadanmajavan uusi vieraslajistatus ei muuta suunnitelman perusteita, vaan suunnitelman toimeenpanoa jatketaan. Suunnitelman päätavoitteena on vahvistaa Suomen euroopanmajavakanta suotuisalle suojelutasolle ja sitä kautta edistää kannan elinvoimaisuutta. Tähän pyritään toimenpiteillä, jotka koskevat kanadanmajavan levinneisyyden hallintaa, euroopanmajavakannan hoitoa, tutkimusta ja kannanseurantaa sekä metsästysjärjestelyjä ja viestintää.

Metsästäjien oikeusturva lainvalmistelun keskiössä

Kanadanmajavan ja euroopanmajavan erottamisen vaikeus asettaa haasteita pyynnin sääntelylle ja metsästäjien oikeusturvan varmistamiselle. On tärkeää ottaa huomioon tilanteet, joissa hyvää aikonut metsästäjä vahingossa tappaa euroopanmajavan ajatellessaan, että kyseessä on kanadanmajava. Etenkin kanadanmajavan pyynnin vapautuessa tietyiltä osin tilanteet saattavat yleistyä.

Lainvalmistelun tavoitteena on löytää ratkaisuja, jotka turvaavat metsästäjien oikeusturvan ja samalla mahdollistavat tehokkaan ja vastuullisen kanadanmajavien pyynnin.

Tehokas torjunta ja euroopanmajavan kannan vahvistaminen edellyttävät yhteistyötä eri toimijoiden välillä sekä riittäviä resursseja. Lisäksi tiedotus ja koulutus ovat tärkeitä, jotta metsästäjät ja luontoharrastajat osaavat tunnistaa lajit ja toimia lainsäädännön mukaisesti.

Osana lainvalmistelua tullaan kuulemaan laajasti tahoja, joita majavien metsästys koskettaa, jotta kaikki näkökulmat tulevat huomioiduksi.

Tavoitteena on edelleen varmistaa euroopanmajavan menestys ja torjua kanadanmajavan leviämistä. Metsästäjien panos on jatkossakin erittäin arvokas tässä työssä. 

Kirjoittaja on maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston hallitussihteeri.