Vuodessa yhteiselle yhdistyspolulle
Riistanhoitoyhdistysten yhdistymistä tuettiin neljä vuotta sitten Virtaa vapaaehtoiseen yhdistymiseen -hankkeella. Sen myötä syntyi seitsemän uutta riistanhoitoyhdistystä ja malli seuraaville yhteiselle tielle aikoville.
Vapaaehtoisen yhdistymisen idea lähtee aina riistanhoitoyhdistyksen sisältä. Syitä yhdistymisajatuksille voivat olla toiminnanohjauksen haasteet, hiipunut toiminta tai aiempi yhteistyö naapureiden kanssa. Myös katse kokousväen ikärakenteeseen on saanut pohtimaan yhdistymisen mahdollisuutta. Oli syy yksittäinen tai monen asian summa, yhdistymisen tavoitteena on turvata paikallistason palvelut metsästäjille, suurelle yleisölle ja yhteistyötahoille.
Ensin valtuudet selvitykselle
Yhdistyminen on aina suuri asia ja keskustelu prosessiin lähtemisestä on syytä käydä vuosikokouksessa, jossa aktiivisin jäsenistön osa on paikalla. Kokous antaa hallitukselle valtuudet selvittää yhdistymisasiaa naapureiden kanssa. Selvitykseen kuuluu osallistuvien riistanhoitoyhdistysten nykytilanteen kartoittaminen, mahdollisten haasteiden tunnistaminen ja niiden ratkaiseminen. Selvitystyötä tekevät hallitusten nimittämät edustajat, yleensä toiminnanohjaaja ja puheenjohtaja, joissain tilanteissa lisäksi erillinen selvitystyöhön valittu henkilö.
Hallitukset osallistuvat valmisteluun kesän ja alkusyksyn aikana, kun selvitystyön tulokset ovat valmiina. Hallitukset sopivat yhdistymissopimuksen sisällön ja tekevät tarvittavat päätökset ylimääräisistä kokouksista. Tukea, neuvoja ja ohjausta seurustelevat riistanhoitoyhdistykset saavat riistakeskuksen palveluprosessilta ja aiemmin yhdistymispolun läpikäyneiltä riistanhoitoyhdistyksiltä.
Jäsenistö tietoisena
Helmikuun vuosikokouksesta alkaen jäsenistö on syytä pitää tietoisena prosessin etenemisestä. Nykyään tiedon levittämiseen on oivat välineet. Perinteisen paikallislehden uutisoinnin lisäksi Oma riistan kautta voi viestiä niin seuroille kuin jäsenistölle. Jos neuvottelut etenevät kihlauksen suuntaan ja hallitukset valmistelevat yhdistymissopimuksen, on sopimuksen sisältö tarpeen jalkauttaa kentälle.
Toimiva tapa on ollut laittaa sopimusluonnos alueen seuroille ennen kesäkokouskierrosta. Näin saadaan paikalliset näkemykset mahdollisista haasteista yhdistymissopimuksen viimeistelyä varten. Haasteita, tai oikeastaan uhkakuvia, on koettu ampumaratojen toiminnan suhteen. Kaikkien tähän mennessä yhdistyneiden osalta radat ovat jatkaneet toimintaa ympäristölupiensa puitteissa kuten ennenkin. Tämä on ratojen suhteen selvä tavoite myös tulevissa yhdistymissä.
Ylin päättävä elin ratkaisee
Yhdistymisestä päättää riistanhoitoyhdistyksen kokous. Sujuvaksi toimintavaksi on osoittautunut kutsua koolle ylimääräinen kokous marraskuussa. Tällöin uuden riistanhoitoyhdistyksen toiminta käynnistyy siirtymäsäännöksen mukaisesti seuraavan vuoden alusta. Kaikki entiset hallituksen jäsenet jatkavat uudessa yhdistyksessä toimikautensa loppuun saakka. Reitti yhteiselle polulle on nopeimmillaan alle vuoden mittainen.
Pieksämäki ja Keski-Karjala loppusuoralla
Tätä kirjoitettaessa on kaksi kuluvan vuoden kosiskelua päätynyt viimeiseen vaiheeseen: ylimääräiset kokoukset on kutsuttu koolle ja jäsenistö ratkaisee loka-marraskuun aikana yhdistymisen. Mallia muille sujuvasta ja perusteellisesta valmistelusta näyttävät Kiteen ja Kesälahden rhy:t Pohjois-Karjalassa sekä Jäppilän ja Pieksämäen rhy:t Etelä-Savossa.
Onko riistanhoitoyhdistyksessäsi tarvetta miettiä nykyistä tiiviimpää yhteistyötä naapureiden kanssa? Kommentoi alle!
