Seurat hyötyvät peurahavainnoista
Kuluvasta kaudesta alkaen metsästäjät ovat voineet kirjata valkohäntäpeurahavaintoja metsästyksen yhteydessä. Kanta-arvion tarkentumisen lisäksi kattavasta kirjaamisesta on suuri hyöty myös metsästysseuroille ja riistanhoitoyhdistyksille.
Lokakuun alkuun mennessä oli kirjattu noin 6 000 havaintoa 20 000 peurasta. Lehden ilmestymishetkellä niitä on varmuudella jo huomattavasti enemmän.
Havainnoista on muodostunut Oma riistaan seuran sivuille raportit, jotka löytyvät ”Raportit”-välilehdeltä. Raportteja on saatavina karttoina, taulukoina ja kaavioina.
Hyödyt metsästysseuralle
Havaintojen kirjaamista on syytä aktiivisesti jatkaa, jotta havainto-ominaisuudesta saadaan tavoiteltu hyöty irti. Hirvitalousaluetasolla havaintomäärän tulee olla riittävän suuri, jotta kanta-arvioon käytettävä rakennetieto olisi tarpeeksi luotettava. Seuratasonkin mittakaavassa raporteista saatava hyöty on sitä suurempi, mitä useampi metsästäjä havaintojen kirjaamiseen osallistuu.
Hirven osalta havaintoja on tehty ja raportteja on käytetty jo pitkään jahdin suunnittelussa ja kohdentamisessa. Nyt siis samanlaisia raportteja on tarjolla valkohäntäpeurasta.
Havaintokertymäkarttoja voidaan tarkastella esimerkiksi yhteisjahteja suunniteltaessa. Näin jahtiin voidaan lähteä sellaiselle alueelle, jossa peuroja pitäisi runsaimmin olla.
Myös vahinkojen ennaltaehkäisyssä havaintokartoilla on suuri merkitys. Mikäli alueella on erikoisviljelmiä tai vilkkaita teitä, nähdään heti jahdinaikaisten havaintojen avulla, onko peuratihentymiä tällaisten kohteiden läheisyydessä.
Peurakannan rakenne selville
Usein kuulee puhuttavan, että peurakannassa olisi paikallisesti hyvin paljon pukkeja. Varsinkin kiiman jälkeen kuva urosten määrästä voi olla vääristynyt. Havaintoja aktiivisesti koko kauden kirjaamalla tämä vääristymä voidaan oikaista ja saada todellinen kuva kannan rakenteesta.
Havaintojen vasaosuus kertoo alueen vasatuotosta. Kun vasatuotto tiedetään edes suunnilleen, voidaan paremmin arvioida kannan kokoa ja verotuskestävyyttä. Vasaosuudesta voidaan myös tulkita, ovatko esimerkiksi sääolosuhteet tai pedot vaikuttaneet vasojen määrään ja selviytyvyyteen.
Raporteissa on taulukoita, joissa havainnot erotellaan metsästystapojen mukaan. Usein pukkeja nähdään enemmän vahtimalla ja naaraita ajometsästyksessä. Pelkästään siis toisen metsästysmuodon havaintoihin ei kannata luottaa, vaan aina on tarkasteltava laajaa kokonaisuutta ja kaikkia havaintoja.
Saalistiedot kertovat valikoivan verotuksen tuloksista
Saaliiksi saaduista peuroista on nyt mahdollista kirjata sarvitietoja tarkemmin kuin aiemmin. Metsästäjät voivat näin seurata oman alueensa pukkien kehitystä, jolloin valikoivan verotuksen tulokset ovat selkeämmin näkyvillä. Enää ei tarvitse luottaa vain näppituntumaan, vaan tuloksista saadaan tarkkaa tilastotietoa. Sarvitiedoilla saadaan tietoa saaliiksi saatujen pukkien ikäjakaumasta. Myös saalispeurojen painojakaumasta on uusia raportteja.
