Seuran tärkein sopimus
Metsästysseuran ydintehtävä on tarjota jäsenilleen metsästys-, riistanhoito- sekä koirankoulutusmahdollisuuksia, joihin oikeudet on yleensä määritelty metsästysvuokrasopimuksissa.
Metsästysvuokrasopimus voidaan laatia täysin sopimusosapuolten tahdon mukaisesti. Sitä eivät rajoita muotoseikat. Sekä maanomistajilla että metsästäjäjärjestöillä on kuitenkin valmiita metsästysvuokrasopimusmalleja.
Molemmilla tahoilla on tavoitteita metsästyksen sisältöön sekä toteutukseen ja nämä on pyritty varmistamaan myös metsästysvuokrasopimukseen tulevin kirjauksin. Käytännön elämässä järkevä metsästysseuran edustaja kuuntelee sopimuksen osapuolena olevaa maanomistajaa herkällä korvalla ja joustaa sopivasti. Näin päästään molemmin puolin usein parhaaseen lopputulokseen pitkällä aikavälillä. Yksityisten maanomistajien kanssa on usein aikojen saatossa kehittyneet suhteet, ja toiminnan raamit on kirjattu vuokrasopimukseen.
Keskeiset ehdot
Metsästysvuokrasopimuksen tärkeimmät kohdat koskevat vuokraajan oikeuksia toimia alueella sekä yhteistyöstä aiheutuvia velvoitteita.
Oikeuksien osalta tärkeimmät kirjaukset liittyvät alueen pinta-alan määrittelyyn sekä siihen, mitä alueella on lupa tehdä. Lähtökohtaisesti paras tilanne vuokraajan kannalta on tietysti se, että toiminnan rajat on määritelty mahdollisimman laajoiksi. Näin ollen kaikki mahdolliset riista-lajit, mukaan lukien suurpedot, pienriista ja alueelle mahdollisesti levittäytyvät metsäkauris ja villisika ovat kaikki sopimuksen piirissä. Mikäli riistaeläinlajistoa ei joltain osin ole mukana sopimuksen listauksessa tai se on rajattu pois, kyseisen lajin tai lajien jahti ei ole mahdollista vuokra-alueella.
Keskeisiin ehtoihin kuuluvat myös oikeus harjoittaa ja toteuttaa riistanhoitotoimia alueella, käyttää riistakameraa riistan kuvaamiseen ja tarkkailuun sekä vaikkapa käyttää mönkijää saaliin poiskuljettamiseen vahinkoa aiheuttamatta.
Sopimusmalleissa on pyritty huomioimaan kaikki mahdolliset tarpeet sekä eteen tulevat tilanteet. Etenkin Metsähallitus sekä suuret metsäyhtiöt ovat tarkasti kirjanneet sopimusmalleihinsa ehtokohtia, joista on saattanut olla epäselvyyksiä tai joihin liittyy vuokranantajan tavoitteita.
Vastikkeella vai ilman?
Metsästysvuokrasopimuksen rahallinen vastikkeettomuus on edelleen useisiin metsästysvuokrasopimuksiin kirjattu toimintaperiaate Suomessa. Täysin vastikkeeton ei metsästysvuokrasopimus kuitenkaan yleisesti ole, vaan vuokralainen on useimmiten velvollinen toimimaan alueella metsästyksen ja riistanhoidon osalta vuokranantajan edellyttämällä tavalla.
Onkin katsottu, että vuokralaisen toteuttamat toimet ovat luonteeltaan vastiketta: Vuokralainen toteuttaa toiminnallaan maanomistajan tahtotilaa enemmän kuin mitä toteuttaisi, jos rahavastike olisi merkittävä. Mikäli rahavastike metsästysoikeudesta olisi hyvin suuri, voisivat roolit kääntyä. Vuokralaisesta tulisi enemmänkin metsästysmahdollisuuden ostaja, jolla olisi ehkä enemmän vaatimuksia.
Ristiriidoista neuvoteltava
Metsästysvuokrasopimuksista ja niiden sisällöstä päätyy harvoin riitoja oikeuden ratkaistavaksi. Pääsyynä lienee se, että alueen omistaja usein irtaantuu riitatilanteessa vuokrasopimuksesta. Tällöin alue saatetaan menettää metsästyskäytöstä kokonaan ja pysyvästi. Tämä vaihtoehto on haitallinen metsästysoikeuden vuokranneelle taholle ja sitä pyritään välttämään viimeiseen saakka. Vuokralainen saa useimmiten alueen käyttöönsä veloituksetta tai vain hyvin pienellä korvauksella, jolloin oikeuden vuokranneella on lähinnä menetettävää.
Mahdolliset ristiriidat pyritään ratkaisemaan neuvotteluteitse. Ristiriitatilanteet voivat liittyä riistakantojen hoitoon, riistavahinkoihin tai menettelyihin metsästyksen suhteen. Kaikki kysymykset on ratkaistavissa yhteydenpidolla ja molemminpuolisella joustamisella. Toisen sopimusosapuolen aito kuunteleminen sekä aktiivinen yhteistyö ovat parhaimpia lähestymistapoja.
Vakiintuneet aluejaot ehkä pysyviä
Metsästysvuokraoikeuksien käytöllä on Suomessa pitkät perinteet ja vakiintuneet tavat. Monilla paikkakunnilla metsästysseurojen kattava, sekä alueet käytännössä peittävä verkko on jo olemassa ja metsästysvuokrasopimuksissa tapahtuu vain vähän muutoksia. Metsästysseurojen väliset rajajaot ovat pääsääntöisesti pysyviä ja naapurit kunnioittavat toisiaan pidättäytymällä aktiivisista vuokramaiden kasvatuspyrkimyksistä.
Muutokset metsästyskäytännöissä, kaupallinen metsästys sekä maanomistusolojen muutokset saattavat vaikuttaa jatkossa metsästysvuokraoikeuksien jakaantumiseen. Myös metsästysseurojen fuusiot tai jakaantumiset ovat luontevia muutoskohtia metsästysvuokraoikeuksien uusille kohdentumisille.
