Mikä on riistaneuvosto?

”Seuraavaksi valitaan riistanhoitoyhdistyksen esitys alueellisen riistaneuvoston jäseneksi kaudelle 2024–2027, esityksiä”, avaa vuosikokouksen puheenjohtaja asiakohdan. Hiljaisuus laskeutuu kokousväen joukkoon. Rohkein uskaltaa kysyä ”Minne?”.

Kuvattu tapahtuma ei välttämättä ole kuvitteellinen tulevissakaan riistanhoitoyhdistysten vuosikokouksissa. Vaikka metsästäjiä edustavien luottamushenkilöiden polku alkaa ruohonjuuritasolta, se ei ole metsästäjille kovinkaan tuttu.

Hallituksen jäsenien lisäksi riistanhoitoyhdistyksesi kokouksessa päätetään ehdokkaista alueelliseen ja valtakunnalliseen riistaneuvostoon. Vuosikokouksessa esitetyn henkilön edustuksen matka voi olla pitkäkin. Se voi johtaa suuralueen edustajana jopa Suomen riistakeskuksen hallitukseen saakka.

Aluetason tavoitteita

Alueelliseen riistaneuvostoon kuuluu kuusi riistakeskusalueen metsästäjien edustajaa, joista yksi toimii puheenjohtajana. Sidostahojen ääntä alueellisissa riistaneuvoistoissa käyttävät maakuntaliiton, ELY-keskuksen, metsäkeskuksen ja alueellisesti merkittävän maanomistajatahon edustaja.

Alueelliset riistaneuvostot pitävät 3–4 kokousta vuodessa ja nimensä mukaisesti niiden tehtävät liittyvät pääasiassa aluetason toimintaan. Ne osallistuvat aluetasolla Suomen riistakeskusta koskevaan strategiseen suunnitteluun sekä riistaeläinlajeja, riistaeläinkantoja ja lajien elinympäristöjä koskevien hoitosuunnitelmien valmistelu- ja päivittämistyöhön.

Kuulee sidosryhmät ja asettaa hirvikantatavoitteet

Kaikkia hirvenmetsästäjiä koskettava ja ehkäpä tänä päivänä merkittävin osa alueellisen riistaneuvoston työtä on hirvieläinkantatavoitteiden asettaminen hirvitalousalueille. Niiden asettamat tavoitteet määrittävät vuosittaista verotussuunnittelua ja näkyvät lopulta pyyntilupamäärissä.

Hirvieläintavoitteiden asettamisessa käytettävä menettely on määritelty maa- ja metsätalousministeriön vahvistamassa hirvikannan hoitosuunnitelmassa. Nykyisin tavoitteet asetetaan kolmivuotiskausiksi hirvikannan lisäksi myös valkohäntäpeurakannalle.

Tavoitteiden asettamiseen kuuluu oleellisena osana alueellisten riistaneuvostojen järjestämät sidosryhmätilaisuudet. Niiden ajankohtaa määrittää hirvieläinten kanta-arvioiden aikataulu, jotta käytettävissä olisivat tuoreimmat tiedot kantojen tilasta. Sidosryhmätilaisuudet ajoittuvat maaliskuun puolivälin tienoille.

Alueelliset riistaneuvostot tekevät varsinaiset päätökset hirvieläintavoitteista kokouksissaan sidosryhmätilaisuuksien jälkeen. Kolmivuotiskauden välivuosina kuulemistilaisuuksissa tarkastellaan tavoitteiden toteutumista ja annetaan evästykset seuraavan syksyn verotussuunnittelulle.

Hirvieläinten yhteiskunnallisten vaikutusten näkökulmasta keskeisimmät sidosryhmät edustavat maa- ja metsätaloutta ja liikennettä. Metsästäjiä kuulemistilaisuuksissa edustaa Suomen Metsästäjäliiton piiritaso ja koiraharrastajia kennelpiiri sekä joillain alueilla lisäksi hirvikoiraharrastajien yhdistykset. Luonnonsuojelutahoja hirvieläinkuulemisessa edustaa maakunnallinen luonnonsuojelupiiri.

Näkökulmien sovittaja valtakunnan tasolla

Suomen riistakeskuksen yhteydessä toimii myös koko maan tasolla riistataloutta koskevia asioita käsittelevä valtakunnallinen riistaneuvosto.

Sen kokoonpano on hyvin laaja-alainen, sillä siihen kuuluu edustaja kultakin Suomen riistakeskuksen 15 toiminta-alueelta, sekä edustajat maa- ja metsätalousministeriöstä, ympäristöministeriöstä, Metsähallituksesta, valtakunnallista metsätaloutta edistävästä julkisesta tahosta, Luonnonvarakeskuksesta, maa- ja metsätalouden kannalta valtakunnallisesti merkittävästä järjestöstä, metsästyksen ja riistanhoidon kannalta valtakunnallisesti merkittävästä järjestöstä sekä luonnonsuojelun kannalta valtakunnallisesti merkittävästä järjestöstä. Maa- ja metsätalousministeriö nimittää riistaneuvoston puheenjohtajan riistakeskusalueiden esittämien edustajien joukosta.

Esimerkiksi riistalajien kansallisten hoitosuunnitelmien laadinnassa ja metsästystä koskevan lainsäädännön valmistelussa valtakunnallinen riistaneuvosto on tärkeä foorumi, jossa on mahdollista käydä laaja-alaista keskustelua eri tahojen kesken. Alueellisesti kattavan edustuksen ansiosta myös maan eri osien erilaiset olosuhteet tulevat huomioiduiksi.

Alueelliset riistaneuvostot raportoivat vuosittain valtakunnalliselle riistaneuvostolle hirvieläinten kannanhoidon toteutumisesta suhteessa asetettuihin tavoitteisiin.