Vaiheet majavan kevätpyyntiin
Ken lättähännän tavoittaa

Majavan pyynti on monipuolinen, omalla tavallaan eksoottinen metsästysmuoto, jossa metsästäjältä vaaditaan pitkäjänteisyyttä, tarkkaavaisuutta ja aikaa. Kevätpyyntiin oman säväyksensä tuovat alati vaihtelevat sääolosuhteet ja sulassa polskivan majavan varovaisuus. Kuinka lättähäntä sitten oikein tavoitetaan?

1. Kaikki alkaa tiedustelusta

Majavan metsästyksessä kenties hankalin ja eniten aikaa vievä puuha on itse majavan löytäminen. Keväthangilla tiedustelu kannattaa aloittaa hyvissä ajoin, jolloin mahdollisuudet sopivan majavapaikan löytämiseksi paranevat. Keväällä majavia etsitään jokivarsia pitkin hiihdellen tai lumikenkäillen.

Tuoreet jäljet ja puusyönnökset sulien läheisyydessä ovat varmoja merkkejä majavan läsnäolosta. Kun merkkejä löytyy, paikallistetaan majavan pesä ja yritetään hahmottaa sen viimeaikaisimpia liikkeitä sulien ja syönnöspaikkojen ympäriltä. Lisätietoa majavapaikan löytämisestä.

2. Passipaikan suunnittelu

Kun majavan asuinsijat on löydetty, alkaa sopivan kyttäyspaikan etsintä. Tässä vaiheessa tehdään mahdollisuuksien mukaan valinta, metsästetäänkö majavaa jousella vai kiväärillä. Kiväärillä metsästettäessä voi valita passipaikan hieman kauempaa, mutta jousella metsästettäessä ampuminen onnistuu hyvin myös veteen.

Majavan aisteista hajuaisti on ylivoimaisin, minkä vuoksi passipaikka tulee suunnitella huolellisesti tuulen mukaan. Majava näkee ja kuulee huonosti, joten passipaikka voi olla myös suhteellisen avoin. Passista tulee olla suora näköyhteys suliin ja syönnöksille. Yleensä kiväärille sopiva ampumamatka on noin 50–60 metriä ja jouselle 5–10 metriä.

3. Majavan anatomiaan tutustuminen ennen riistalaukausta

Majava pystyy haavakoksi joutuessaan sinnittelemään elossa pitkään, minkä vuoksi on tärkeää tutustua sen anatomiaan ja vitaalialueiden sijaintiin ennen riistalaukausta. Hyvä muistisääntö on, että kyljittäin seisovan majavan osuma-alue sijaitsee yhtä pitkällä matkalla korvista lavalle, kuin on korvista kirsuun. Osuma-alue on etupainotteinen ja esimerkiksi kiväärillä ammuttaessa takaviistoon sijoittuvat laukaukset osuvat helposti suolille, jolloin majava jatkaa yleensä matkaansa.

Majavaa voi ampua pitkittäin myös niskaan. Jotkut ampuvat majavia yksinomaan päähän, mutta pään osuma-alue on hyvin pieni ja toisaalta päähän ammutusta majavasta ei saada trofeeta.

4. Passiin valmistautuminen

Kiväärillä metsästettäessä tulee ase kohdistaa lähietäisyydelle ja on valittava käytettävät patruunat. Majavan pyynnissä suositellaan käytettäväksi avautuvaa luotia ja tavalliselle pyytäjälle sopiva on esimerkiksi hirvimetsällä käytetty, jo ennalta itselle tuttu patruuna.

Majavapassiin kannattaa ottaa pitkäjänteisyyden lisäksi mukaan muovipussi, puukko, kumihanskat ja majavakoukku. Olen itse ampunut kiväärillä muutaman majavan ja majavakoukun tärkeys on konkretisoitunut jokaisella kerralla. Majava voi laukauksen jälkeen tipahtaa vaikkapa jäältä veteen. Keväthangilla sulien läheisyydessä on enemmän kuin mieluisaa, että mukana on työväline majavan onkimiseen vedestä. Majavakoukku voi olla esimerkiksi teleskooppionkivavasta tehty muunnelma, jonka päähän on kiinnitetty iso koukku. Koukulla majavan saa vedettyä pois vedestä tai heikoilta jäiltä itse kastumatta.

Mukaan kannattaa napata myös majavan herkkua, haapaa. Oksia on hyvä käsitellä hanskat kädessä, jotta ihmisen haju ei säikytä majavaa. Syötit kannattaa viedä kulkupaikoille, jonne passista on suora näköyhteys. Syötittäminen on hyvä keino houkutella majava haluttuun paikkaan.

5. Maltti on valttia – myös majavapassissa

Majavapassiin voidaan keväällä mennä illalla sopivasti ennen auringonlaskua tai jo aamuvarhaisella. Toiset majavat aktivoituvat alkuillasta ja tulevat veteen uiskentelemaan ja tiedustelemaan vaaroja, mutta toiset odottelevat pitkään hämärän saapumista. Aurinkoinen, tyyni ilma on otollisin majavan ilmestymiselle.

Katso video majavan metsästyksestä jousella:

Jousella metsästettäessä majavan voi ampua veteen, mutta kiväärin kanssa kannattaa odottaa majavan nousevan maalle. Veteenkin ampuminen on toki mahdollista, mutta oman kokemukseni perusteella kiväärillä pyydettäessä se on aina riski, eivätkä todennäköisyydet hyvälle riistalaukaukselle, saatikka saaliin talteen saamiselle ole suuret. Kun majava nousee jäälle tai penkalle syömään ovat myös vitaalialueet parhaiten näkyvissä. Onnistunut riistalaukaus lättähännän kanssa on kaiken odotuksen arvoinen, palkitseva kokemus.

6. Riistalaukauksen jälkeen

Majava on saaliina varsin monipuolinen. Kallosta voi ottaa muistoksi hampaat tai tehdä kokonaisen trofeen. Nahkoista saa hienot kintaat tai vaikkapa majavannahkaliivin. Lihasta saa makuelämyksen esimerkiksi paistin muodossa.

Majavan metsästys on monivaiheista ja palkitsevaa. Jo majavan löytäminenkin, sen näkeminen omassa elinympäristössään, on jo itsessään tavoiteltava elämys. Majavapassin tunnelma kevätauringon paistaessa, lättähännän uiskennellessa etualalla ja kevään tuoksujen vallitessa on vailla vertaansa. Kun Tapio palkitsee metsästäjän onnistuneella riistalaukauksella, on hymy korvissa ja ilo suunnaton. Kannattaa siis ottaa sukset alle ja lähteä tutkimusmatkalle majavien maailmaan!