Nykyisin hirvikantaa hoidetaan hirvitalousalueisiin pohjautuen. Hirvitalousalueita on Suomessa 59 kappaletta. Tavoitteet hirven ja muiden hirvieläinten tiheydelle ja kannan rakenteelle asettaa alueellinen riistaneuvosto (ARN). Tavoitteet asetetaan kullekin hirvitalousalueelle ja ne pyritään toteuttamaan metsästyksellä.

Keskeisenä periaatteena on, että samaan hirvitalousalueeseen kuuluvat riistanhoitoyhdistykset suunnittelevat ensin yhdessä raamit koko hirvitalousalueen verotukselle ja vasta tämän pohjalta kukin riistanhoitoyhdistys tekee alueelleen verotussuunnitelman.

Suunnitelulla laajat taustatiedot

Verotussuunnitteluun valmistautuminen alkaa riistanhoitoyhdistyksissä hirvieläintilanteeseen perehtymällä. Edellisen kauden hirvisaalis on tiedossa kauden päättyessä. Luonnonvarakeskus tuottaa kanta-arviot, verotussuositukset hirvitalousalueille ja hirvikanta-arvion jokaiselle riistanhoitoyhdistykselle maaliskuun puoliväliin mennessä. Samalla julkaistaan valkohäntäpeuran kanta-arvio.

Suomen riistakeskus koostaa hirvitalousalueiden suunnittelukokousten käyttöön tiedot hirvieläinonnettomuuksista, maa- ja metsätalousvahingoista, edellisten metsästyskausien tavoitteiden toteutumisesta sekä alueellisten sidosryhmien näkemyksistä. Lisäksi riistanhoitoyhdistysten saatavilla voi olla esimerkiksi lento- tai maalaskentojen tuloksia.

Riistanhoitoyhdistyksille on kehitetty laskuri, joka auttaa niitä tekemään verotussuunnitelman alueelleen. Laskuri on kenen tahansa käytettävissä Luonnonvaratieto-palvelussa. Kun laskuriin syötetään alue, käyttöön tulevat Luonnonvarakeskuksen kanta-arvioihin pohjautuvat tiedot alueen hirvikannasta.

Aikataulussa ei löysää

Suunnittelun eri vaiheet täytyy toteuttaa noin kuukauden kuluessa. Suunnittelu aloitetaan, kun kanta-arviotiedot on saatu käyttöön.

Riistanhoitoyhdistykset kuulevat alueellisia sidosryhmiään, kuten maataloustuottajayhdistyksiä ja metsänhoitoyhdistyksiä sekä mahdollisesti muita hirvieläinkantojen säätelyyn liittyviä tahoja. Menettelytapa voi vaihdella, kunhan sidosryhmillä on mahdollisuus tuoda näkemyksensä esiin.

Hirvitalousalueen riistanhoitoyhdistykset kokoontuvat suunnittelukokoukseen, jossa laaditaan alueen hirviverotuslaskelma sekä alustavat laskelmat riistanhoitoyhdistyksille.

Näillä verotuslaskelmilla pyritään mitoittamaan tulevan metsästyskauden saalis niin, että tavoitteet toteutuvat. Tarvittaessa alue voidaan jakaa lohkoihin, mikäli hirvikannan rakenne, muut kantatiedot ja vahinkojen määrä eroavat merkittävästi riistanhoitoyhdistyksen eri osien välillä. Lohkoista käytetään nimeä verotusteholohko. Lisäksi voidaan keskustella muiden pyyntiluvanvaraisten hirvieläinten verotustarpeista. Osalle riistanhoitoyhdistyksiä kokouksia kertyy enemmänkin, jos ne kuuluvat useampaan kuin yhteen hirvitalousalueeseen.

Kun kokoukset on pidetty, riistanhoitoyhdistys pitää alueensa hirvieläinten luvanhakijoille palaverin, jossa esitellään alustavat verotussuunnitelmat ja kuullaan seurojen näkemyksiä.

Riistanhoitoyhdistys laatii lopulliset verotuslaskelmat, jotka riistanhoitoyhdistyksen hallitus vahvistaa metsästysasetuksen edellyttämään määräaikaan 15.4. mennessä.

Verotussuunnitelmat tallennetaan Oma riista -palveluun.

Luvat haetaan itsenäisesti

Riistanhoitoyhdistys ei voi ottaa kantaa hakijakohtaiseen lupien määrään tai lupien jakoon yhteisluvan sisällä. Hakijat päättävät hakemansa pyyntilupamäärän itsenäisesti.

Luvanhakijoiden kannattaa kuitenkin hyödyntää verotussuunnitelmia ja muita käytettävissä olevia tietoja lupamäärää harkitessaan. Hakijoiden onkin suositeltavaa jättää pyyntilupahakemuksensa vasta huhtikuun jälkipuoliskolla tutustuttuaan ensin verotussuunnitelmiin ja muihin aineistoihin. Suomen riistakeskus tekee lopullisen päätöksen verotuksen määrästä ja pyyntiluvista.