Metsästystilaston tärkein tietolähde on vuotuinen kyselytutkimus, joka postitetaan alkuvuodesta satunnaisotokselle metsästäjiä. Viimeksi otos oli 9 000 metsästäjää, ja heistä 59 prosenttia vastasi kyselyyn. Metsästystilastokyselyn korkea vastausaste on osaltaan tilaston laadun tae.

Kuluvaa vuotta koskeva metsästyskysely postitetaan vuoden 2026 alussa satunnaisotokselle metsästäjiä. On tärkeää, että kaikki kyselyn saaneet vastaavat, myös he, jotka eivät ole metsästäneet tai saaneet saalista.

Mikä ihmeen metsästystilasto?

Metsästystilasto on ennen kaikkea riistakantojen hyödyntämistä kuvaava tilasto. Sen keskeisiä tietoja ovat muun muassa metsällä käyneiden ja metsästyspäivien määrä, sekä vuotuinen riistasaaliis.

Saalistilastot ovat keskeisessä roolissa metsästyksen kestävyyden arvioinnissa, ja toisaalta metsästystilasto kertoo metsästyksen yhteiskunnallisesta merkityksestä. Metsästystilasto on myös riistalihan ruokatilasto, ja sen tietosisältöön kuuluvat laskennalliset arviot riistalihan määrästä ja arvosta. Saalistilastot heijastelevat epäsuorasti riistakantojen runsautta.

Tilastossa julkaistaan myös Suomen riistakeskuksen koostamat saalistiedot ilmoitusvelvollisista lajeista.

Metsästystilasto kuuluu Suomen virallinen tilasto (SVT) -sarjaan, ja tilaston tuottaminen on Luken lakisääteinen tehtävä. Tilaston tiedot ovat kaikille avoimesti saatavilla Luken verkkosivuilla osoitteessa luke.fi/fi/tilastot/metsastys.

Metsästäneiden määrä on laskenut

Metsästäjien määrä oli 2000-luvun alkupuolella tasaisessa kasvussa. Eniten metsästäjiä Suomessa oli vuonna 2011, jolloin riistanhoitomaksun maksajia oli 312 000 ja kolme neljäsosaa heistä, eli 234 000 henkilöä metsästi.

Tämän jälkeen riistanhoitomaksun maksajien määrä on pysynyt kohtalaisen vakaana, mutta metsällä käyneiden osuus on ollut laskussa. Viime vuosina osuus on laskenut noin 65 prosenttiin. Vuonna 2024 metsällä kävi 196 000 henkilöä, eli lähes 40 000 henkilöä vähemmän kuin vuonna 2011.

Metsällä käyneiden vähenemisen taustalla vaikuttaa metsästäjien ikääntyminen, sillä metsästysaktiivisuus vähenee vanhemmissa ikäryhmissä. Vuonna 2024 20–29-vuotiaista riistanhoitomaksun maksaneista 75 prosenttia metsästi, kun taas yli 75-vuotiaista metsästi enää alle puolet. Yhä suurempi osa metsästäjistä maksaakin siis riistanhoitomaksun ikään kuin ”kannatusmaksuna”.

Myös sukupuolten välillä on eroa. Metsällä käynnin väheneminen vanhemmissa ikäryhmissä on yhteistä miehille ja naisille, mutta miehet ovat naisia aktiivisempia metsästäjiä kaikissa ikäryhmissä. Kun riistanhoitomaksun suorittaneista miehistä kaksi kolmasosaa metsästää, on vastaava osuus naisista vain puolet.

Saalismäärät heijastelevat riistakantojen runsautta

Pienriistasaaliin osalta keskeisiä pitkän aikavälin trendejä ovat muun muassa metsäjänis- ja vesilintusaaliiden väheneminen 1980-luvun alusta lähtien, sekä sepelkyyhkyn nousu saalisyksilöiden määrässä mitattuna tärkeimmäksi riistalajiksemme. 1980- ja 1990-luvuilla metsäjänissaaliit vaihtelivat 200 000–450 000 yksilön välillä, mutta 2000-luvun alusta metsäjänissaaliit ovat laskeneet alle 100 000 yksilöön. Vuonna 2023 metsäjänissaalis oli seurantahistorian matalin, 73 000 yksilöä ja samalla ensimmäistä kertaa rusakkosaaliin tasolla. Metsäjänikseen verrattuna rusakkosaaliiden vuosittainen vaihtelu on ollut viime vuosikymmeninä vähäistä.

Vesilintujen taantuminen näkyy metsästystilastossa sekä saalismäärien vähenemisenä että vesilinnustuksen suosion laskuna. 2010-luvun alkupuolella lähes puolet metsällä käyneistä metsästi vesilintuja, mutta 2020-luvulla osuus on pudonnut alle kolmasosaan.

Metsäkanalinnustuksen suosio on pitänyt pintansa, ja hirvieläimiä pyytävien osuus metsästäneistä on hiukan kasvanut.

Sinisorsa oli 2000-luvun alkupuolella pyydetyin riistalajimme, mutta vuodesta 2016 lähtien sepelkyyhky on pitänyt ykköspaikkaa. Vuonna 2024 sepelkyyhkyjä pyydettiin noin 260 000 yksilöä, keskimäärin 10 kyyhkyä saalista saanutta metsästäjää kohden.

Metsästäjät mukautuvat

Saalismäärien kehityksen lisäksi metsästystilasto tekee näkyväksi metsästäjien sopeutumisen ja omaehtoisen pyynnin suhteuttamisen riistakantojen tilaan. Metsäkanalintujen osalta metsästysaikojen säätely pienentää pyyntiponnistusta huonoina lintuvuosina, mutta osa metsästäjistä pidättäytyy huonoina lintuvuosina metsäkanalinnustuksesta kokonaan.

Esimerkiksi hyvänä metsäkanalintuvuonna 2011 noin 60 prosenttia metsällä käyneistä jahtasi metsäkanalintuja, kun katovuonna 2017 vastaava osuus oli vain 40 prosenttia. Viime vuosina metsäkanalintusaaliit ovat olleet laskussa, ja vuoden 2024 saalis oli pienin sitten katovuoden 2017.