Metsästyksenvalvonta avustaa viranomaisia
Riistanhoitoyhdistyksen lakisääteisenä tehtävänä on metsästyksen valvonnan toteuttaminen toimialueellaan. Tätä vapaaehtoistehtävää suorittaa lähes 2 000 metsästyksenvalvojaa riistanhoitoyhdistyksien julkisena hallintotehtävänä.
Metsästyksenvalvojat ovat Suomen riistakeskuksen koulutuksen käyneitä, riistanhoitoyhdistyksen tehtävään esittämiä ja riistakeskuksen nimittämiä henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan tehtävään sopivia henkilöitä.
Koska metsästyksenvalvojat ovat paikallisia, valvonta tapahtuu usein oman metsästyksen tai riistanhoitotyön ohessa, mutta myös yhteisissä valvontatapahtumissa poliisin tai rajavartiolaitoksen valvontaviranomaisten kanssa. Kannatettavaa on myös yhteistyö naapuriyhdistysten kanssa, jolloin voidaan sopia nimitysesityksien vastavuoroisuudesta. Tällöin valvojat voivat toimia jokaisen riistanhoitoyhdistyksen alueella, mihin heidät on esitetty ja nimitetty.
Metsästyksen sanansaattaja ja valistaja
Näkyvällä toiminnalla lisätään kiinnijäämisen riskiä ja opastaminen sekä neuvonta muokkaavat asenteita ja mielipiteitä rehtiin metsästykseen. Näin metsästäjien tietoisuus metsästyslainsäädännön noudattamisen tärkeydestä lisääntyy.
Havaittuihin rikkomuksiin on puututtava, muutoin valvonnan uskottavuus horjuu sanan kiiriessä nuotioilla. Usein metsästyksenvalvojalle on helpompi kertoa havaituista epäkohdista kuin suoraan viranomaiselle, joten tiedonmurujen kerääminen ja välittäminen esimerkiksi poliisille on arvokasta työtä.
Yhteistyössä voimaa
Seuratessaan metsästyksen ja riistanhoidon lainmukaisuutta toimialueellaan metsästyksenvalvoja ilmoittaa havainnoimastaan epäkohdasta metsästysoikeuden haltijalle, metsästysoikeuden omistajalle tai poliisille. Valtion mailla havainnot metsästysrikoksista ilmoitetaan Metsähallituksen erätarkastajalle.
Riistanhoitoyhdistyksien yhteistyöllä valvontaan on havaittu tulevan ryhtiä, kun mukana partiossa on ei-paikkakuntalainen. Yhteispartiot poliisin, rajavartion tai Metsähallituksen erätarkastajan kanssa on koettu tehokkaiksi, sillä viranomaisen mukana olo tuo ”pelimerkkejä” puuttua asioihin ja riistanhoitoyhdistyksen valvoja tuo paikallistuntemuksensa valvontaa tehostamaan.
Metsästyksenvalvojan tehtävät ja oikeudet
Metsästyksenvalvojan tehtävänä on seurata metsästyksen ja riistanhoidon lainmukaisuutta toiminta-alueellaan ja ilmoittaa havainnoistaan metsästyslain noudattamisen valvonnasta vastaaville viranomaisille, Suomen riistakeskukselle, metsästysoikeuden haltijoille ja metsästysoikeuden omistajille sekä tässä tarkoituksessa toimia poliisin ja muiden viranomaisten apuna.
Metsästyksenvalvojan toiminta-alueena on se riistanhoitoyhdistys, johon hänet on nimitetty metsästyksenvalvojaksi.
Metsästyksenvalvojalla on oikeus tarkastaa
- metsästäjän henkilöllisyys
- metsästysoikeus
- riistanhoitomaksun suorittaminen (metsästyskortti)
- ampumakokeen suorittaminen (ampumakoetodistus)
- pyyntivälineet (mukaan lukien ampuma-aseiden ja patruunoiden sekä jousiaseiden ja nuolien soveltuvuus metsästykseen)
- pyyntimenetelmät
Metsästyksenvalvojalla on velvollisuus esittää todistus oikeudestaan toimia metsästyksenvalvojana sitä pyydettäessä.
Valvontasuunnitelma susireviirialueille
Metsästyksen valvonnan toteuttaminen tulisi kirjata riistanhoitoyhdistyksen toimintasuunnitelmaan ja budjetoida siihen myös varoja.
Erityisesti susireviirialueiden riistanhoitoyhdistysten tulisi laatia metsästyksenvalvontasuunnitelma. Metsästyslakia valvovien viranomaisten avustaminen kuuluu riistanhoitoyhdistyksen lakisääteisiin tehtäviin, jota on jalkautettu susikannan hoitosuunnitelmassa. Sen mukaan susireviirialueiden riistanhoitoyhdistyksissä tulee kiinnittää erityistä huomiota metsästyksen valvonnan suunnitteluun ja toimeenpanoon.
Valvontatapahtumista raportoidaan tiedot näppärästi Oma riista -palveluun. Metsästyksenvalvoja voi kirjata valvontatapahtuman puhelimellaan joko heti paikan päällä tai päivän jälkeen kotona. Tiedot välittyvät toiminnanohjaajalle hyväksyttäväksi.
