Kuinka napata sepelkyyhky
Erilaiset kyyhkynmetsästyspaikat

Kiinnostus sepelkyyhkyn metsästystä kohtaan on ollut kasvussa viimeiset parikymmentä vuotta ja kyyhkykantojen kasvun myötä yhä useammasta on tullut aktiivinen lajin harrastaja. Sepelkyyhky lisääntyy Suomessa voimakkaasti, ja kestää siksi hyvin pyyntipainetta. Toki on hyvä muistaa, että sepelkyyhkyllä saattaa olla kauden alussa vielä myöhäinen poikue pesässä ja siksi yksin lentävä, oletettu emolintu, jätetään rauhaan.

Uusien ruokamaiden vetovoima

Herneen tai rukiin viljelykset tunnetusti houkuttelevat kyyhkysiä ruokailemaan. Puitu tai lakoontunut ruispelto voi olla todellinen magneetti, varsinkin jos alueella ei muutoin ole linnuille hyviä ruokamaita.

Sepelkyyhkyn mieliravinnon, herneen, viljelyalan kasvu lisää passipaikkojen määrää, mutta toisaalta linnuilla on varaa valita. Kuinka löytää se oikea pelto, jossa linnut käyvät?

Herneen valmistuminen ja palkojen halkeaminen määrittää osaltaan lintujen kiinnostusta laskea peltoon, joten kun kaikki on kohdallaan, hernepelto ”kiehuu linnuista”.

Kotimainen herne oli kesällä 2022 kortilla ja siksi viljelijät kasvattivat herneen viljelyalaa esimerkiksi Lopella.

Artikkelin kirjoittajan pyyntipaikan naapurissa hernettä oli viljelyssä useampi kymmenen hehtaaria. Metsästyksen kannalta haasteena oli, että koko pitäjän herneala oli suuri. Lisäsimme oman passipaikkamme houkuttelevuutta jyräämällä pystyssä ollutta hernettä sekä tarjoamalla lisäksi suolaa ja irtohernettä. Jahtipaikkamme oli siis yhdistelmä uutta herneviljelmää ja houkutteluruokintaa.

Jahtiin umpimetsään

Harvan kyyhkykannan aikaan ”mettiäisen” eli sepelkyyhkyn metsästäjät olivat taitaviksi tunnettuja henkilöitä. Metsäisellä alueella sepelkyyhkyn tavoittaminen reppuun saakka vaatiikin oveluutta ja yritystä.

Jos lintuja houkuttelevia viljelyksiä ei omilta jahtimailta löydy, on mahdollista päästä kyyhkynrinnan makuun järjestämällä houkuttelua. Metsästäjä-lehti tutustui umpimetsään perustettuun kyyhkynruokintapaikkaan, joka sijaitsee runsaan peurakannan alueella. Herneet ovat ajoittain kadonneet niin nopeasti, että todennäköisesti myös peurat ovat hyödyntäneet metsään kesällä ilmestynyttä ruokintaa.

– Metsäpalstallani suoritettiin päätehakkuu, jonka yhteydessä jätettiin aukkoon muutamia korkeita kantoja ruokinta-alustoiksi. Paikka on luontainen kyyhkysten lentoreitti. Ne tulevat pienen joen uomaa ja kurvailevat metsänreunaa. Aukon laidoilla on luontaisia istumapuita ja lintuja onkin näkynyt hyvin, kertoo Jyrki Ravantti.

Varta vasten perustetussa ruokapaikassa tulee olla jatkuvasti purtavaa. Muutoin linnut suuntavat paremmille ruokapaikoille.

– Tällaisessa metsään perustetussa ruokintapaikassa haasteena on se, että mikäli ympäröivien viljelysmaiden sato tarjoaa linnuille ruoka-apajan, ne suuntaavat ilman muuta sinne. Toisaalta linnuille tarjottu ruoka houkuttaa ne tähän ruokintapisteeseen ja näin aloituksessa ja viikko sen jälkeen saattaa tarjoutua hyväkin jahtimahdollisuus, Ravantti jatkaa.

Perinteiset kyyhkyvainiot

Kolmas kyyhkystysalue oli perinteinen. Laaja useita kymmeniä hehtaareita herneviljelmiä käsittävä alue, jossa maisema on sopivan rikkonainen metsästystä ajatellen. Hernemaiden keskellä, metsäsaarekkeiden ja peltojen laidoilla olevien pienien kukkuloiden alue tarjoaa pettämättömän yhdistelmän. Passipaikkoja on runsaasti tarjolla ja riistaa on kertynyt alueelle vuosikymmenten aikana runsaasti.

Alueen laajuus tarjoaa mahdollisuuden isonkin jahtiporukan passitukselle. Ampujat voidaan sijoittaa riittävän kauas toisistaan oletettujen istumapuiden lähelle, tuulen suunta huomioiden. Kyyhkynen useimmiten kurvaa ennen laskeutumistaan vastatuuleen, mikäli tuulta on. Tämä mahdollistaa ampujan sijoittumisen laskeutumispuun suhteen siten, että siipensä lehauttava ja lentoaan jarruttava lintu on parhaalla mahdollisella hollilla. Kyyhkyset usein aamulennolla ruokamaalle saapuessaan laskeutuvat aluksi pellon laitapuihin.

Toki passitus voidaan järjestää jahtipäivän ja kauden edetessä myös siten, että sektori valitaan peltoon laskeutuvien lintujen pudottamista ajatellen. Linnuilla on usein muodostunut jokin lakoalue tai pellon kohta, johon ne pyrkivät laskeutumaan. Kaaveilla eli kyyhkynkuvilla voidaan yrittää tehostaa lintujen suuntautumista. Passipaikka olisi saatava hyvälle haulikkohollille, ja laajoilla peltoaukeilla tästä saattaa muodostua haaste lintujen suunnatessa avoimen pellon keskialueille.

Yritys palkitaan

Monet metsästäjät ovat seuranneet ja mahdollisesti ruokkineet lintuja vuosikausia. Mikäli paikkaa ei aluksi löydy, ei pidä lannistua.

Keskeisintä ja tuloksellisinta on luonnon tarkkailu ennen jahdin alkua. Näin selvitetään lintujen suuntautuminen ja määrä. Istumapuut ja ruokamaat ovat myös tarkkailun alla. Sepelkyyhky saattaa muuttaa käytöstään nopeasti, joten metsästäjällä on oltava aistit valppaina lintujen tavoittamiseksi.

Lopulta yritys palkitaan ja saalista tulee. Silloin odottaa koiraa paras mahdollinen palkinto, kun se saa noutaa pudotetun riistan. Metsästäjän perheessä pannulla tirisee kyyhkyn rinta riistaillallisen lähestyessä.