Kestävä metsästys SOTKA-kosteikoilla
Sotkan pääperiaatteita on kestävän metsästyksen toteuttaminen, johon paikallinen metsästysoikeuden haltija kosteikkoa perustettaessa sitoutuu.
Metsästys toteutetaan hankkeen kosteikolla vaarantamatta vesilintujen poikastuotantoa. Saaliskiintiö lasketaan niin, että kosteikkosopimuksen vaikutuspiirissä olevan alueen poikastuotannon tulee olla vuotuista saalismäärää suurempi. Toisin sanoen kiintiö on korkeintaan puolet laskennoissa havaitusta poikasmäärästä.
Metsästäjät voivat tehdä vapaaehtoisesti myös omia tiukempia rajoituksia vesilintukantojen turvaamiseksi. Osalla hankkeen kosteikoista metsästäjät ovat esimerkillisesti ryhtyneet parantamaan vesilintujen tilaa entisestään ja tehneet alueellisia tai paikallisia rauhoituksia. Metsästäjät ovat esimerkiksi rauhoittaneet koko kosteikkoalueen tai tietyn sen osan määräajaksi tai kokonaan metsästykseltä. Tällöin vesilinnuille löytyy aina hyvä ja rauhallinen levähdyspaikka myös muuton aikana.
Rauhallisten levähdysalueiden määrän kasvaminen vähentää alueen metsästettävien vesilintujen ennenaikaista muuttoa. Metsästäjät hyötyvät, kun vesilintukausi pitenee ja jahteja voi jatkaa mielekkäästi pidemmälle syksyyn. Rauhoitetut alueet ovat myös lisänneet kosteikkojen läheisten vesistöjen lintumääriä tarjoten parempia sorsastusmahdollisuuksia. Paikalliset linnut löytävät vanhasta muistista rauhallisimmat alueet. Ne palaavat myös näille mielellään uudestaan pesimään.
Lintulaskennoilla on helppo seurata kosteikon kehitystä
SOTKA-kosteikolle perustetaan Luonnonvarakeskuksen ohjeiden mukaisesti tarvittava määrä vesilintujen laskentapisteitä. Näiltä pisteiltä tehdään vuosittain keväisin parilaskennat ja heinäkuussa poikuelaskennat. Vuosittain tehdyistä laskennoista pystytään seuraamaan kosteikon tilaa ja sen kehitystä vesilintujen elinympäristönä. Mikäli laskennoissa havaitaan lintujen määrän vähenemistä, on syytä selvittää, mistä se johtuu.
Tiedä mitä metsästät
Suositeltavaa on, että metsästys kosteikoilla kohdistettaisiin Suomessa pääsääntöisesti runsaslukuisimpiin sorsalintuihin, esimerkiksi heinäsorsaan ja vältettäisiin taantuvien sorsalintujen haapanan, tukkasotkan, jouhisorsan tai lapasorsan ampumista.
Taantuvien vesilintulajien saalismäärät jäävät yleensä pieniksi, mutta esimerkiksi haapana on paikoin merkittävä lisä saaliiseen. Metsästäjien on syytä miettiä tarkkaan, tarvitseeko taantuneita lajeja metsästää lainkaan. Haapanoiden metsästysverotus kannattaa painottaa loppukauteen, koska alkusyksystä saalis koostuu pääasiassa Suomessa pesivistä linnuista ja niiden jälkeläisistä.
Metsästäjien lajintuntemus tulee pitää hyvällä tasolla. Tunnistustaitojaan voi harjoittaa esimerkiksi osallistumalla paikallisen lintuyhdistyksen retkille, muihin järjestettäviin koulutuksiin tai tutustumalla riistainfon koulutuspakettiin.
Vinkkejä kestävään vesilinnustukseen ja vesilintujen tunnistamiseen voi käydä vilkaisemassa osoitteesta: https://www.riistainfo.fi/syventavat-koulutukset/vastuullinen-vesilinnustaja/
SOTKA-kosteikot -hanke
Kosteikkoja on kadonnut vuosikymmenien kuluessa muun muassa kuivatustoiminnan ja rehevöitymisestä johtuvan umpeenkasvun seurauksena. Elinympäristöjen häviäminen ja tilan heikkeneminen on vaikuttanut niistä riippuvaisten lajien, kuten vesi-, ranta- ja kahlaajalinnuston menestymiseen.
SOTKA-kosteikot-hankkeessa pyritään palauttamaan kadonneita vesilintujen elinympäristöjä ja parantamaan erityisesti taantuneiden vesilintulajien pesimämenestystä. Kosteikot lisäävät luonnon monimuotoisuutta ja elinympäristöjen vaihtelevuutta. Kosteikot toimivat myös luonnon omina vedensuodattimina, elävöittävät maisemaa ja tasoittavat tulvavirtaamia. Kosteikkojen avoimuus, loivapiirteiset rannat, vaihtelevat syvyysvyöhykkeet ja suojakasvillisuus tarjoavat hyvät lähtökohdat vesilintujen poikasten menestymiseen.
SOTKA-kosteikoilla ei harjoiteta kevät- tai kesäaikaista viljaruokintaa. Sorsalinnut löytävät kaiken tarvitsemansa ravinnon luonnosta ja poikue-elinympäristön keskiössä olevat sorsalintujen poikaset tarvitsevat normaaliin kehitykseen runsaasti valkuaisaineita sisältävää hyönteisravintoa.
Lisätietoa SOTKA-kosteikot -hankkeesta:
