Katse metsäkauriin kannanhoitoon

Metsäkauris on paikallinen laji ja sitä pitää myös paikallisesti hoitaa. Periaatekeskustelu metsäkauriin kannanhoidosta ja metsästyksestä on käytävä niissä seuroissa ja riistanhoitoyhdistyksissä, joissa metsäkaurista esiintyy.

Oikeuksien mukana tulee vastuu

Lainsäätäjä on antanut metsästäjille varsin laajat ja jopa väljät rajat metsäkauriin metsästykseen; ei ole pyyntilupavelvoitetta, metsästysaika on pitkä, vasasuojaa on höllennetty, kaurista saa metsästää myös haulikolla ja pukkijahti on sallittu keväällä. Ajavan koiran käyttö on jo pitkään ollut sallittu ja ajavan koiran maksimisäkäkorkeus on nostettu 39 senttimetriin.

Meille metsästäjille on siis annettu paljon mahdollisuuksia ja oikeuksia. Oikeuksien mukana tulee myös vastuuta. Eettinen metsästys ja eläinsuojelullinen ulottuvuus tulee pitää kaikessa metsästyksessä mielessä.

Metsäkauris on tehokas lisääntymään, sillä se voi tuottaa joskus jopa neljä vasaa kerralla. Vaikka kauris on pienikokoisempi kuin valkohäntäpeura, niin myös kauris voi aiheuttaa vahinkoja niin maataloudelle kuin liikenteelle. Kauriin kannanhoito on siis hyvin tärkeää, eikä kantoja pidä päästää kasvamaan liian suuriksi.

Haasteena kannan koon arviointi

Tiheän kannan alueella Oma riistan SRVA-liikenneonnettomuustilastot, saalistilastot sekä keväällä pelloilla havaittujen kauriiden määrä antavat osviittaa kannan koosta. Harvan kannan alueella kanta voidaan myös arvioida lumijälkien avulla ja metsästysajan havainnoilla. Vertailemalla havaintoja vuosien välillä, voidaan arvioida muutoksia kannan koossa sekä ennakoida tulevan kauden metsästysmahdollisuuksia.

Metsäkauriille ei tuoteta virallista kannanarviota, eikä riistakolmiomateriaali ole riittävän tarkkaa paikallisen verotussuunnittelun ja oman alueen kestävän metsästyksen mitoittamiseen. Saalistilasto on kuitenkin luotettava lähde saalisilmoituvelvollisuuden ansiosta. Oma riistassa on myös nähtävillä metsästysseuran vuosittainen kaurissaalis. Kannan koon ja kestävän metsästyksen rajan arvioinnit jäävät kuitenkin paikallisten metsästäjien ja metsästysseurojen arvioitavaksi. Toki riistanhoitoyhdistyksenkin on syytä keskustella oman alueensa metsäkauriskannasta ja metsästyksestä sekä tarvittaessa antaa ohjeita alueensa metsästysoikeuden haltijoille.

Saalis

Metsäkaurissaaliit ovat kasvaneet Suomessa viimeisten vuosien aikana noin 25 prosenttia vuodessa. Samaan aikaan SRVA-liikennekolarikirjaukset ovat kasvaneet noin 10 prosenttia vuodessa. Saalismäärien nosto ei siis ole riittänyt laskemaan kauriskantaa, sillä kolarien määrä kertoo kohtalaisen hyvin myös kannan koon muutoksista.

Kaurissaaliin rakenteessa on paljon petrattavaa. Käytännössä kaurissaaliin urososuus aikuisista on aina ollut 60 prosentin paikkeilla tai sen yli. Vasaosuus saaliissa oli pitkään yli 40 prosenttia, mutta viime metsästyskausina vasaosuus on tippunut sen alle, ollen viime kaudella vain 36 prosenttia.

Kun vuodesta toiseen ammutaan reilusti enemmän uroksia kuin naaraita, on sanomattakin selvää, että kannassa on tällä hetkellä suuri määrä aikuisia naaraita. Kauriskannan tuottavuus on siis hyvin suuri, mikä näkyy myös saaliissa, jäävässä kannassa sekä kolarimäärissä.

Metsästysseurojen suuri paine valkohäntäpeurojen metsästykseen vie resursseja metsäkauriin metsästykseltä. Metsäkauris ei ole pyyntiluvanvarainen riistaeläin kuten valkohäntäpeura, joten sen metsästystä ei myöskään pystytä ohjaamaan samaan tapaan. Vastaava tulisi hyvin todennäköisesti käymään myös peuran kohdalla, mikäli siltä poistettaisiin pyyntilupavaatimus.

Sijainti määrittelee kannanhoidon reunaehdot

Metsäkauriin elinmahdollisuudet ja nettotuottopotentiaali vaihtelevat Suomessa paljon. Lumitalven pituus ja lumen syvyys ovat ratkaisevassa asemassa. Lounaisimmassa Suomessa lauhat talvet eivät rajoita kannan kasvua käytännössä lainkaan ja metsästäjät voivat olettaa, että kanta kestää kovankin metsästyspaineen. Siellä on metsästettävä naaraita yhtä paljon kuin pukkeja, jotta kanta pysyy hallinnassa ja hallittavissa. Saaliissa aikuisten sukupuolijakauma noin 50/50 ja vasaosuus 50 – 55 prosenttia.

Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä pienempi on nettotuotto ja sen seurauksena yleensä myös harvempi kanta. Pohjoisempana metsästäjien täytyy tarkemmin pohtia oman alueensa metsästyspainetta ja -kestävyyttä. Harvan kannan alueilla, joilla lunta on yleensä paljon, täytyy metsästää säästeliäästi ja kohdentaa metsästys pääosin vasoihin ja pukkeihin. Näin säästyy kannan tuottavin osa, vaikka talvikuolleisuus olisikin voimakasta. Näillä alueilla ei tarvitse pelätä kannan räjähdysmäistä kasvua. Saaliissa aikuisista uroksia 50 – 60 prosenttia ja vasaosuus 55 – 60 prosenttia.