Karhunpentujen ampuminen – törkeä metsästysrikos

Metsästäjä-lehti julkaisee ja käsittelee ”Rikos ja rangaistus” -palstalla ajankohtaisia, riistaan, metsästykseen, yhdistystoimintaan sekä aseisiin liittyviä oikeustapauksia. Tapaukset on koonnut asianajaja Panu Hiidenmies.

Metsästäjällä oli metsästyslupa kahden karhun kaatamiseen. Hän päätyi kuitenkin ampumaan kaksi alle vuoden ikäistä karhunpentua aikuisten karhujen sijasta.

Syyttäjä piti tahallisena tai törkeän huolimattomana

Rikoslain 48a:1 §:n 2 kohdan mukaan metsästysrikokseen syyllistyy se, joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta oikeudettomasti metsästää vastoin metsästyslain tai sen nojalla annettua riistaeläimen rauhoitusta tai metsästyskieltoa tai -rajoitusta tai kiintiötä koskevaa säännöstä tai määräystä taikka ilman pyyntilupaa, hirvieläimen pyyntilupaa tai poikkeuslupaa. Edelleen rikoslain 48a:1a§:n 5 kohdan mukaan, jos metsästysrikoksessa tapetaan karhu ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä metsästysrikoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.

Syyttäjä vaati metsästäjälle rangaistusta törkeästä metsästysrikoksesta, 4–5 vuoden metsästyskieltoa, metsästyskortin luovuttamista riistanhoitoyhdistykselle ja rikoksessa käytetyn kiväärin sekä karhun taljojen ja kallojen, karhun ruhon sekä sisälmysten menettämistä valtiolle. Syyttäjän mukaan metsästys osoitti ilmeistä piittaamattomuutta metsästystä koskevista säännöistä. Pentujen koko ja ampujan mahdollisuus tämän havaitsemiseen huomioiden teko oli kokonaisuutena arvostellen törkeä.

Metsästäjä piti vahinkona

Metsästäjä oli lupiensa mukaisesti metsästänyt kahta karhua ampuen vahingossa kaksi alle vuoden ikäistä karhunpentua puusta. Metsästäjä oli jäljittänyt erauskarhua ja emokarhua ja tulkinnut löytämiensä jälkien kuuluvan näille täysikasvuisille karhuille. Löytäessään keskeneräisen karhunpesän metsästäjä oli entistä varmempi siitä, että kyseessä tosiaan olivat aikuisten karhujen jäljet. Metsästäjä havaitsi puussa kaksi karhua ja tarkkaili niitä usean minuutin ajan, kunnes toinen karhuista laskeutui puusta. Karhun laskeutuessa puusta metsästäjä ampui molemmat karhut. Hän oli mielestään toiminut huolellisesti ja kysymyksessä oli ainoastaan vahinko, joka ei ole rangaistava teko. Kyse ei ollut piittaamattomuudesta.

Käräjäoikeuden arvio tapahtumista

Käsiteltävänä olevassa asiassa oli kyse siitä, oliko metsästäjän menettely katsottava tahalliseksi tai törkeäksi huolimattomuudeksi kohteen varmistamisessa. Tuomioistuin punnitsi myös sitä, miten metsästäjän menettelyä oli arvioitava metsästyksessä edellytetyn korostuneen huolellisuusvelvoitteen näkökulmasta.

Metsästäjän huolellisuusvelvoite edellyttää, että metsästäjä varmistuu kohteestaan. Edellytetty huolellisuustaso on korostunut, eikä siten tavanomaisen huolellisuuden noudattaminen ole riittävää. Epäselvissä tapauksissa metsästäjällä on velvollisuus olla metsästämättä, jos ei ole kohteesta täysin varma. Edelleen kielto olla metsästämättä rauhoitettua eläintä on keskeinen velvollisuus metsästyksessä. Rikoksen syyksilukeminen puolestaan edellyttää, ettei syyllisyydestä jää varteenotettavaa epäilyä.

Käräjäoikeus katsoi, että kyseessä ei ollut tahallinen teko, mutta metsästäjän huolellisuusvelvoitetta oli rikottu. Se, pidetäänkö huolimattomuutta törkeänä, ratkeaa kokonaisarvostelulla, jossa huomioidaan huolellisuusvelvoitteen merkittävyys, vaarannettujen etujen tärkeys, loukkauksen todennäköisyys, riskinoton tietoisuus sekä muut tekoon ja tekijään liittyvät olosuhteet.

Käräjäoikeus päätyi siihen, että metsästäjä oli toiminut törkeän huolimattomasti karhut kaataessaan. Metsästäjän olisi täytynyt korostuneen huolellisuusvelvoitteen vuoksi jättää karhut ampumatta, mikäli hän ei ollut voinut varmistua niiden iästä koon perusteella. Arviota kohteesta ei voi perustaa aiempiin tietoihin, vaan kohde tulee nähdä hyvin. Kokeneen metsästäjän on täytynyt tämä tietää. Pesästä ei voida päätellä, että juuri puussa olleet karhut olisivat sen tehneet. Kyseessä on lisäksi laji, jota lailla on tarkoitus suojella.

Metsästäjä valitti hovioikeuteen, mutta hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota.