HELMI-vieraspetohanke tuottaa tulosta

Mielenkiintoinen esimerkki löytyy Nummi-Pusulan lintuvedet -Natura-alueelta, jossa neljän hoitovesistön pesäsaalistusta on arvioitu hankkeen alusta alkaen.

Näistä Koisjärvellä on panostettu kamerahaaskaverkostoa hyödyntävään pintakoirapyyntiin. Savijärvellä saaliista on kerrytetty erityisesti haaskakyttäyksellä lämpökameroita hyödyntäen ja Kutsilanselällä haaskakyttäyksen, loukutuspyynnin sekä koirapyyntien tasaisella yhdistelmällä.

Kaikilla kolmella supikoiraa on pyydetty kattavasti ja tehokkaasti. Kun vielä vuonna 2022 ranta-alueiden keinopesistä suurin osa tuli rosvotuiksi, kevään 2024 seurannassa valtaosa pesistä säästyi, eikä niitä menetetty juuri lainkaan supikoirille. Syyllisiä tuhotuille pesille olivat enimmäkseen varislinnut ja mäyrä sekä pienemmissä määrin hirvieläimet ja ketut.

Hankkeen alussa supikoira oli kohteiden ykkösmunarosvo ja kanta oli saatava kiireisesti kuriin. Alueelta puskurivyöhykkeineen on hankkeen aikana poistettu noin 500 supikoiraa ja noin 40 minkkiä. Se lienee pyynnillinen mittakaava, jota vesilintutilanteen muutos Etelä-Suomessa edellyttää.

Nyt saaliin saanti kohteilla on vaikeutunut, mikä oli tarkoituskin. Myös kettuja, näätiä, mäyriä ja varislintuja on pyydetty, vaikka hankepyynneissä keskityttiin ensisijaisesti vieraspetoihin. Työ ei koskaan lopu, koska pyytämättöminä alueet palautuisivat taas nopeasti petotihentymiksi.

Nummi-Pusulan neljännellä kohteella, Vaanilanlahdella, on tehostettu pyyntiä, mutta pyynti on jäänyt pistemäisemmäksi ja saalis vähäisemmäksi. Ei ole yllätys, että lähes kaikki keinopesät yhä keväällä 2024 tuhoutuivat. Syyllisiä olivat tasavertaisesti supikoirat ja varikset, mutta yksittäisiä pesiä rosvosivat myös mäyrä ja kettu.

Pintapyynnillä nopein vaikutus

Vain osan alueesta kattava pyynti ei katkaise tilannetta, jossa pesinnät epäonnistuvat jo muninta- tai haudontavaiheeseen. Siksi myös Vaanilanlahdella seuraavaksi laajennetaan hankepyyntejä.

Positiivinen havainto on se, että supikoirien pesätuhoja saatiin kuriin useilla erilaisilla pyyntistrategioilla. Nopein ja vaikuttavin paikallisvaikutus saatiin Koisjärvellä, jossa pintapyydetään yli 20 kamerahaaskan avulla.

Kohti toipumista

Jos enin osa pesistä saadaan säästymään supikoirilta, minkeiltä ja varislinnuilta, voi poikastuottoa riittää yli poistuman, johon pyytäjät eivät voi vaikuttaa. Muuta poistumaa aiheuttavat poikasajan sääolot, petolinnut, suuret hauet ja talvehtimisalueiden kuolleisuus.

Koska minkinpyynti on Helmi-alueilla tehostumassa ja monelle kohteelle suoritetaan elinympäristön kunnostustoimia, hankealueiden vesilinnuston pitkään jatkunut alamäki kääntyy toivottavasti muutamassa vuodessa toipumiseksi.

Ainoa relevantti mittari pyyntien onnistumiselle ovat lopulta linnustolaskennat. Uusia pesijöitä ei pitkään jatkuneen alamäen jäljiltä voi odottaa ilmaantuvan hetkessä. Toivoa kuitenkin on, että aiempi lajirunsaus on palautettavissa myös Nummi-Pusulan lintuvesille. Samalla alueet säilyvät hienoina kestävän vesilinnustuksen kohteina.

Turun yliopiston supikoirahankkeessa selvitetään maa- ja metsätalousministeriön Sotka-rahoituksella Helmi-pyyntien onnistumista muun muassa riistakameraseurannoin. Hankepyytäjät ovat toteuttaneet keinopesäkokeet kentällä. Tieto liikkuu molempiin suuntiin, jotta sitä voidaan hyödyntää pyynnin kehittämisessä.

Minkinrautojen hajustamisesta lisätietoa

Kun pesäsaalistus saadaan kuriin, on vähintään yhtä tärkeää kontrolloida poikueisiin ja aikuisiin lintuihin kohdistuvaa saalistuspainetta. Pienimuotoisilla kohteilla yksikin minkki voi mitätöidä ison osan supikoirilta säästetystä poikaslisästä.

Monia hankkeen ulkopuolisia minkkispesialisteja on osallistunut talkoohengessä minkin rautapyynnin kehittämiseen. Kirjaamalla ylös yksityiskohtaiset muistiinpanot on saatu kasaan pian 200 minkin laajuinen saalisaineisto.

Eräs kiinnostavimmista havainnoista on naarasminkin hajun houkuttelevuus verrattuna urosminkin hajuun. Se korostui erityisesti naarasminkkien houkuttelijana. Nyt onkin käynnistetty vakioitu paritesti kymmenillä pyyntipisteillä Uudellamaalla, Etelä-Savossa, Pohjois-Savossa ja Kaakkois-Suomessa. Niissä pyydetään jatkossa kahdella identtisellä loukulla, joista toinen hajustetaan naarasminkin ja toinen uroksen hajulla. Tavoitteena on arvioida, kuinka merkittävästi hajustamisessa käytetyn minkin sukupuoli vaikuttaa pyyntitulokseen.

Paritestit toteutetaan jo tehopyydetyillä alueilla, koska mielenkiinto kohdistuu vaikeimpien minkkiyksilöiden, kuten aikuisten naaraiden, jallittamiseen. Nyt on kerätty tietoa, jonka avulla toivottavasti voidaan tulevaisuudessa onnistua jopa viimeisten yksilöiden poistossa.

Supikoiran hävittäminen edellyttää kattavaa pyyntiä

Turun yliopiston GPS-pannoituksissa seurattiin vuosina 2021–2022 kymmenen supikoiran liikehdintää Nummi-Pusulassa.

Toisin kuin Pohjois-Suomen sekä saariston vastaavissa seurannoissa, eteläsuomalaiset supikoirat pysyttelivät kevätkaudet suppeilla, pääosin vain 200–300 hehtaarin elinalueillaan. Yksilökohtaista vaihtelua toki esiintyi. Yksi supikoirista teki ison siirtymän, noin 60 kilometriä mutkitellen aina Lopelle asti, jossa se tuli haaskalta ammutuksi. Toisessa ääripäässä supikoira vetäytyi piilottelemaan Koisjärven ruovikoihin, pysytellen suppealla, vain kilometrin kokoisella elinpiirillään.

Tulos tulee huomioida suunniteltaessa tehopyyntejä.  Etelä-Suomen oloissa alueiden sisälle jää helposti ”supikoirapankkeja”, joita ei metsästyskieltojen, pyytäjien vähyyden tai vaikeiden olosuhteiden vuoksi saada kattavan pyyntipaineen alle.

Kameraseurattuja pyyntihaaskoja tulee ylläpitää alueella tasaisesti ja minimissään yksi haaska per 200 hehtaaria. Näin valtaosa alueen supikoirista saadaan ilmiantamaan itsensä haaskakameralle. Liioittelua ei olisi pyyntihaaska jokaista neliökilometriä kohden, jotta kaikkein suppeimmallakin elinpiirillä oleilevat yksilöt tavoitettaisiin.

Nummi-Pusulan Helmi-pyyntiryhmän tekemä työ on malliesimerkki kattavan ja laajan kamerahaaskaverkoston toteutuksesta. Supikoirakanta on saatu tutkimuksellisen näytön mukaan romahdutettua ja pysymään alhaalla. Avaintekijänä onnistumisessa on ollut kattavan pyynnin ohessa seurojen rajat ylittävä talkoohalu ja ulkopuolisen pyyntiavun toivottaminen tervetulleeksi.