Hajotuspatruunat ja rihlaholkit
Hauliparvi laajemmaksi

Dispersante- eli hajotuspatruunoilla täyssuppeasta saadaan jopa sylinteripiippuista vastaava. Vaihtosupistinaseissa voidaan myös käyttää hajotuspatruunoita supistajan vaihtamisen sijasta.

Hajotuspatruunoissa esiintyy yleensä merkintä disperser, dispersante, scatter, streu tai thicket load, valmistajasta ja valmistusmaasta riippuen. Niitä löytyy hyvin varustetuista aseliikkeistä, mutta valikoimat ovat suppeita, eikä numero 6:tta pienempiä haulikokoja juurikaan esiinny. Lyhyiden ampumamatkojen vuoksi (alle 25 metriä) haulikoko saa olla reilusti keskimääräistä pienempi, jottei hauliparveen muodostu liikaa aukkoja. Jäniksen ja metson kokoluokassa numero 6 (2,75 mm) on täysin riittävä. Teeren kokoisille sekä pienemmille sopivat parhaiten koot 7½ – 9 (2,4–2 mm).

Erilaisia hajotuspatruunoita

Hajottava haulikuvio voidaan toteuttaa monin eri keinoin. Tehdaspatruunoissa on useimmiten sijoitettu haulien sekaan muovinen ristikko joko irrallaan tai integroituna välitulppaan. Usein patruunan lähtönopeutta on lisätty, mikä lisää hajontaa ja antaa ampujalle muutaman millisekunnin edun tiukoissa tilanteissa.

Tällaisia patruunoita on tehtailtu jo 1900-luvun alusta. Yhdysvalloissa Westernin luetteloista löytyi erityinen ”Thicket load”, Remingtonilta ”Scatter load” ja Euroopasta FN:n ”Dispersante”. Näissä tavallisin keino hauliparven hajottamiseksi oli jakaa hauliannos osastoihin pahvilapuilla. Keino on vieläkin käyttökelpoinen, vaikka siitä on luovuttu nykyisissä tehdaspatruunoissa liian hankalana sarjatuotantoon. Vastaava rakenne löytyy edelleen esimerkiksi Tunetin Disco-patruunasta, jossa pahvilaput on korvattu tehokkaammin hajottavilla muovikiekoilla.

Keski- ja Etelä-Euroopasta hajotuspatruunoita löytyy paljon eri ominaisuuksilla, hyvänä esimerkkinä ranskalaisen Tunetin valikoima. Jos lähdetään hajottavimmasta latauksesta, kyseessä on Disco, seuraavana Cubic (noppahaulit), sitten Arx, Croisillon, Dispersante ja Super dispersante, joissa kaikissa on erilainen välitulpparatkaisu. Seuraavana ovat Becasse- ja Open-lataukset. Pari viimeksi mainittua ovat käytännössä tavanomaisia latauksia huopatulpalla ilman haulikuppia tai muovisella niin sanotulla Freeshot-välitulpalla.

Näistä latauksista valmistetaan vielä välimuotoja: esimerkiksi Super Croisillonilla voidaan ampua metri pari kauemmaksi kuin ”tavallisella” Croisillonilla.

Hajotuspatruunoita siis valmistetaan Euroopassa suuressa mittakaavassa, vaikka meillä ei ole niistä juurikaan kokemusta. Lehtokurppa ja kani ovat kaikkein tyypillisintä ”dispersante-riistaa”. Kategoriaan voisi lukea kurpan lisäksi jänikset ja metsäkanalinnut.

Koeammuntaesimerkkejä

Hajotuspatruunat käyttäytyvät hieman eri tavoin haulikosta riippuen. Tiukka supistus ja patruunapesän jyrkkä ylimeno tavallisesti lisäävät hajontaa. Kun ylimeno on loiva ja supistus vähäinen, hajontaakin syntyy suhteessa vähemmän. Jälkimmäisessä tapauksessa patruunat, joissa ei ole haulikuppia, antavat hajottavamman kuvion kuin kupilliset. Kuten muillakin patruunoilla, omaan aseeseen ja tilanteeseen parhaiten sopivin versio löytyy vain koeampumalla.

Hauliparvi laajenee todella nopeasti, esimerkiksi välillä 20–25 metriä kuvio harvenee keskimäärin jo kymmenen prosenttia eli noin 30 haulia. Oheisesta taulukosta on nähtävissä joitakin tyypillisiä tuloksia sekä vertailun vuoksi tavanomaisia patruunoita (Tricolor ja Champion).

Huomionarvoista on, että koeammunnassa kokonaan rihlatuilla täyteispiipuilla 20 metriä oli jo roimasti liikaa. Maksimi ampumamatka jää 10 metriin!

Geminin rihlaholkilla ja toisella tavanomaisella patruunalla saatiin vastaava kuvio kuin saataisiin hajotuspatruunalla täyssuppeasta. Toinen patruunoista levitti haulit huomattavasti laajemmalle alueelle (52 % vs. 79 %).

Täyteisille tarkoitettu rihlaholkki puolestaan toimi molemmilla patruunoilla prosentuaalisesti samoin. Kuvio jäi tiukemmaksi, mutta jälleen tiheysluku kertoo toisen kuvion olevan huomattavasti toista keskustapainotteisempi (1,3 vs. 2,7).

Haulikuppiin integroidulla ristikolla oleva Tunet toimi tyypillisesti hyvin täys- ja puolisuppealla, mutta sylinteriholkilla hajotus vastasikin haulien määrän suhteen täyssuppeaa. Tiheysluku kuitenkin kertoo, että avarampi supistus antoi huomattavasti keskustapainotteisemman kuvion eli täyssuppealla ammuttuna kuvion ulkokehällä on enemmän hauleja.

Hajotuspatruunoista apua?

Dispersante-patruunat ovat kokeilemisen arvoisia silloin kun ampumamatkat jäävät lyhyiksi. Kuten kaikessa muussakin haulikkoammunnassa, sopivin löytyy kokeilemalla. Satunnaiseen tarpeeseen voi hankkia rihlatun hajotusholkin, jota voi käyttää tavanomaisilla patruunoilla samaan tarkoitukseen.

Rihlattu supistus ja piippu

Tavanomaista suurempi hajonta voidaan saada aikaan myös erikoissupistajilla ja osittain tai kokonaan rihlatulla piipulla.

Mikäli metsästyskohteet ovat pääosin lähietäisyydellä ja tilanteet nopeita, voi harkita jo erityisesti tähän tarkoitukseen valmistetun haulikon hankkimista. Meilläkin on näkynyt päällekkäispiippuisia, joissa toinen piippu on rihlattu koko matkalta. Näitä on kuitenkin markkinoitu erheellisesti täyteishaulikkoina, vaikka oikea käyttötarkoitus on ollut lehtokurppajahti. Mallinimenä tällaisella haulikolla voi olla esimerkiksi Woodcock, Becasse’ ja Beccaccia.

Hauleille tarkoitettu rihlaus on täyteispiippuun verrattuna loivempi päinvastoin kuin rihlattu supistin.

Entisaikaan suurriistalle tehdyissä täyteishaulikoissa oli piipunsuulla niin sanottu paradox-rihlaus. Nykyisin vastaavaa rihlausta käytetään hauliparven hajottamiseen. Aseen tai supistajan mallinimessä mainitaan tällöin yleensä sana Paradox.