Vastavuoroisuus motivaattorina
Riistakonsernin visio on hyvinvointia luonnosta – ja luonnolle. Vastavuoroisuus onkin eränkäynnille tyypillistä: luonnonantimien kestävä hyödyntäminen edellyttää tarkkailun lisäksi riistan- ja luonnonhoitoa.
Suomi on uusiutuvien luonnonvarojen suurvalta. Meillä on runsaasti metsiä ja vettä, jotka ovat samalla monien lajien elinympäristöjä. Jatkuva laajalle levittäytyvien luonnonvarojen ja lajien kannan seuranta on siksi Suomelle isompi haaste kuin pinta-alaltaan pienille, mutta väestömäärältään suurille maille. Vapaaehtoistyön ansiosta Suomi on kerännyt – haasteesta huolimatta – metsäriistan runsauden vaihteluista maailmanlaajuisesti vaikuttavan pitkäaikaissarjan.
Vapaaehtoistyöllä pitkät perinteet
Suomi on tunnettu vapaaehtoisen luonnonsuojelun ja -hoidon edelläkävijänä. Vuodesta 2021 lähtien toimineessa Helmi-elinympäristöohjelmassa on 40 toimenpidettä eri elinympäristöjen ennallistamisen, hoidon ja suojelun vauhdittamiseksi. Riistakeskus koordinoi monihyötyistä SOTKA-kosteikot-hanketta, jolla parannetaan luonnon, vesistön ja ilmaston tilaa. Maanomistajat, metsästäjät ja muut kiinnostuneet tahot ovat osallistuneet toteutukseen talkootyönä tai sponsorirahoituksella. Rinnalla kulkevassa Helmi-vieraspetohankkeessa kehitetään keinoja poistaa vieraspetoja luonnosta. Pienpetopyyntiin erikoistuneiden ryhmien ja ammattilaisten lisäksi yhteistyössä ovat mukana riistanhoitoyhdistykset, metsästysseurat ja saaristo-osiossa Saaristoluonnon hoito- ja suojeluyhdistys sekä Luonnon- ja riistanhoitosäätiö.
Vuonna 2010 julkaistussa selvityksessä (Forsman ym.) arvioitiin vapaaehtoistyötä kuluvan valtakunnallisiin riistaseurantoihin 89 henkilötyövuotta, suurriistavirka-aputoimintaan 1 800 henkilötyövuotta (sisältäen varallaolon) ja muuhun vapaaehtoistyöhön 290 henkilötyövuotta. Riistan- ja luonnonhoidon lisäksi vapaaehtoiset osallistuivat kokonaisturvallisuuden ylläpitoon muun muassa järjestämällä ampumakokeita ja selvittämällä hirvikolareita ja suurpetotilanteita. Noin 40 000 metsästäjän arvioitiin osallistuneen vapaaehtoistyöhön.
Kustannustehokas ennallistamistyö tarpeen
Suomi valmistelee EU:n ennallistamisasetuksen mukaista kansallista suunnitelmaa, jonka tavoitteena on parantaa luonnon tilaa. Luonnonvarakeskuksen ennakkoarvion mukaan luontotyyppien ennallistamistoimet koskisivat 2–6 miljoonaa hehtaaria ja tarkoittaisivat 13–19 miljardin euron toimenpidekustannuksia vuoteen 2050 mennessä. Suurimmat ennallistamistarpeet ovat kosteikkojen, metsien ja sisävesien luontotyypeissä. Haasteen koko huomioiden on tärkeää löytää kustannustehokkaimmat keinot sekä hyödyntää vapaaehtoistyötä ja yksityistä rahoitusta. Riistatalouden kokonaisuus eli metsästäjät, riistanhoitoyhdistykset ja Suomen riistakeskus yhdessä tarjoavat mahdollisuuden säästää yhteiskunnan ja veronmaksajien kustannuksia.
Motiiveja vapaaehtoistyöhön
Maaseudulla vapaaehtoistoiminta mielletään jopa osaksi elämänmuotoa ja kansalaisvelvollisuudeksi. Kaupungistuvassa yhteiskunnassa on tärkeä tunnistaa vapaaehtoisten motiivit ja keinoja motivointiin. Auttamisen halun lisäksi yleisiä motiiveja ovat muun muassa hyödyllisyyden ja merkityksellisyyden kokemus, mahdollisuus oppia uutta, hyvä ryhmähenki ja toiminnan organisointitapa. Riistakeskus ja riistanhoitoyhdistykset voivat vahvistaa motivaatiota tarjoamalla metsästäjille palveluita ja osallisuutta päätöksenteossa. Vastavuoroisuus on paras motivaattori.
