Valoa tunnelin päässä Brysselissä
Brysselistä kajahti joulukuussa kenties paras uutinen 25 vuoteen. EU:n komissio julkisti ehdotuksensa lieventää suden suojelua Bernin sopimuksessa. Esitys on tärkeä ensimmäinen askel, sillä ennen kuin muutos hyväksytään, ei EU voi muuttaa luontodirektiivin liitteitä.
Tämä on iso periaatteellinen muutos EU:n luonnonsuojelupolitiikassa. Vuosien mittaan EU on haastanut Suomen tuomioistuimeen liiallisesta susien poikkeuslupien myöntämisestä. Vuosi vuodelta EY-tuomioistuimen ratkaisut ja Suomen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut ovat ohjanneet kansallista liikkumavaraa tiukentavasti. Nyt komissio näyttää havahtuneen tiukan EU-lainsäädännön ongelmiin.
Maa- ja metsätalousministeri nosti komission esityksen EU:n maatalous- ja kalastusneuvoston kokoukseen käsittelyyn. Suomi halusi kannanotollaan tukea komission aloitetta suden Bernin sopimuksen suojeluluokituksen muuttamista, ja kannustaa tekemään vastaavat muutokset luontodirektiivin liitteisiin.
Suomen esitystä tukivat maatalousministerit Bulgariasta, Espanjasta, Italiasta, Itävallasta, Kroatiasta, Kreikasta, Latviasta, Liettuasta, Ranskasta, Romaniasta, Ruotsista, Slovakiasta, Sloveniasta, Tanskasta, Tšekistä ja Unkarista. Ainoastaan Saksa ei tukenut aloitetta. Puheenjohtaja totesi jäsenvaltioiden tukeneen lähes yksimielisesti Suomen aloitetta. Lopullisesti asiasta päättää ympäristöministerien neuvosto.
Suojeluluokituksen muutosehdotusta perustellaan susikannan myönteisellä kehityksellä. Suomi haluaa nostaa suden rinnalle myös muut runsaslukuiset suurpedot. Suomessa karhu- ja ilveskannat ovat Suomen EU-jäsenyysaikana monikertaistuneet ja ovat olleet vuosia suotuisalla suojelun tasolla.
Kun mannerlaatat ovat Brysselissä lähteneet liikkeelle, on tärkeää, ettei suurpetokantojen seurantaa nyt lopeteta. Kanta-arviot täytyy saada tehtyä luotettavasti myös tulevina vuosina. Petoyhdyshenkilöiden tulisi edelleen kirjata mahdollisimman kattavasti suurpetohavainnot ja osallistua näytteiden keruuseen.
