Turvallisuus ennen kaikkea

Tänä syksynä ovat metsästäjät joutuneet miettimään turvallisuusasioita monelta eri kantilta.

Koronaepidemia toi etenkin seuruejahtien järjestelyihin monia aivan uusia käytäntöjä, jotteivat varsinkaan riskiryhmään kuuluvat metsästäjät altistuisi. Myös metsästäjien koulutukset jouduttiin pääosin pitämään etätilaisuuksina ja materiaalien tuottaminen niihin tapahtui pikavauhdilla.

Vaikka kasvokkain järjestettäviä koulutuksia ei voida koskaan täysin korvata, niin ohjeet, neuvot ja määräykset on saatu hyvin perille metsästäjäkuntaan. Jahtien järjestelyt on pystytty toteuttamaan turvallisesti eikä käsitykseni mukaan viruksen leviämisryppäitä metsästyksen kautta ole ollut. Jatketaan samaan malliin.

Sen sijaan aseturvallisuus ei tänä syksynä ole ollut kaikilta osin vaadittavalla tasolla: olemme saaneet kuulla todella surullisia uutisia kahden ihmisen menehtymisestä ja ainakin yksi metsästäjä on saanut hauleja kehoonsa. Nämä ovat todella järkyttäviä tapahtumia, joita ei saisi sattua.

Metsästyspäiviä on suomalaisilla noin 5,5 miljoonaa vuosittain ja etenkin ulkopuolisille aiheutetut vahingot ovat äärimmäisen harvinaisia. Silti aseturvallisuudessa meillä kaikilla on peiliin katsomisen paikka ja siihen tullaankin kiinnittämään jatkossa erityistä huomiota.

Vaikka metsästystilanteet tulevat usein yllättäen ja päätös riistalaukauksesta joudutaan tekemään nopeasti, turvallisuus on aina tärkeintä. Mahdollinen vahinko voi pilata monen loppuelämän, mutta turvallisia riistalaukaustilanteita tulee vastaan jatkossakin.

Pidetään yhdessä huolta siitä, että turvallisuus on harrastuksemme tärkein arvo, joka ohjaa toimintaamme. Yksikin metsästysonnettomuus on liikaa.