Talvilinnustus ei romahduttanut lintukantoja
Suomessa on voitu sallia urosteeren talvimetsästys vuodesta 2015 lähtien ja urosmetsolla vuodesta 2019. Se kuitenkin kiellettiin vuosittain viitenä talvena 2015-2019, koska riistakolmiolaskentojen perusteella kannat eivät olleet riittävän vahvat. Nyt kolmena peräkkäisenä talvena 2020, 2021 ja 2022 on vahvimpien lintukantojen alueilla päästy harjoittamaan vuosikymmeniä kiellettynä ollutta talvilinnustusta.
Kesän riistakolmiolaskennoissa kerättiin jälleen valtava ajantasainen aineisto kantojen tilasta. Suuressa osassa maan pohjois- ja itäosia kannat ovat säilyneet edelleen vahvoina.
Talvilinnustusta suunniteltaessa runsaiden kantojen arvioitiin kestävän sekä pidemmän metsästysajan että talviaikaisen pyynnin. Kolmen vuoden kokemus talvilinnustuksesta osoittaa, että laskelmat pitivät paikkansa. Metsästys ei ole ollut kestämätöntä, mitä monet luonnonsuojelujärjestöt ovat lausunnoissaan pelänneet.
Suomessa on onnistuttu riistahallinnon, tutkimuksen ja vapaaehtoisten metsästäjien tekemien riistalaskentojen yhteistyönä kehittämään ajantasaiseen riistatietoon perustuva metsästyksen säätelyjärjestelmä. Laadukkaan kannanseurannan ja pitkien aikasarjojen ansiosta saadaan tarkkaa alueellista tietoa, jolloin on mahdollista kohdistaa rajoituksia oikeille alueille ja sallia metsästystä laajemmin toisilla alueilla.
Meille suomalaisille on selvää, että metsästystä pitää pystyä rajoittamaan nopeasti kantojen heikentyessä, jotta taantumaa ei syvennetä ja pitkitetä. Vastaavasti metsästystä pitää pystyä sallimaan vapaammin kantojen runsastuessa.
Tätä järjestelmää voidaan ylpeästi esitellä myös kansainvälisesti. Tällaiselle joustavuudelle on käyttöä ja kysyntää jatkossa yhä ilmeisemmin muissakin maissa ja EU:ssa.
Suuri kiitos kuuluu kaikille riistakolmiolaskentoihin osallistuneille vapaaehtoisille laskijoille, sillä kattava riistalaskentatieto on koko järjestelmän perusta.
