Harkintaa ja vastuullisuutta 

Metsästäjien henkilökohtaista vastuullisuutta ja harkintaa tarvitaan metsästyksessä laajasti alkaen jahtien järjestelyistä aina saaliin käsittelyyn saakka. Ampumatta jätettyä laukausta ei tarvitse koskaan katua, eikä turvallisuudesta voida milloinkaan tinkiä. 

Nyt jahtikauden alettua on jälleen vitsauksena lintuinfluenssa. Metsästäjien harkintaa ja vastuullisuutta tarvitaan niin ruokintojen, metsästyksen kuin saaliinkäsittelyn osalta erityisesti alueilla, missä on esiintynyt lintukuolemia. Vastuuviranomaisina tilannetta seuraavat ja ohjeistuksia antavat Ruokavirasto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 

Myös riistakantojen verotuskestävyys ansaitsee harkintaa. Metsästys tulee kohdistaa lajeihin, joiden kannat kestävät verotusta tai kaipaavat leikkaamista. Näin turvaamme riistan tulevaisuutta ja lunastamme paikkamme yhteiskunnassa pyrkimällä hillitsemään riistan aiheuttamia vahinkoja.

Syksyn hirvieläinjahtien käynnistyessä hirvikannat ovat monin paikoin pienimpiä pitkään aikaan. Suurimmassa osassa maata hirvikannat ovat yhdessä asetettujen tavoitteiden mukaisia ja hirvien vähentämistä on tavoiteltukin vahinkojen välttämiseksi. Samaan aikaan vasatuotto näyttää monin paikoin heikentyneen ja vasat ovat olleet totuttua pienempiä, johon ei ole toistaiseksi pystytty osoittamaan selvää yksittäistä syytä. Olemme tilanteessa, jossa hirven tulevaisuus ansaitsee metsästäjien huomion. 

Valkohäntäpeuran tilanne on toisenlainen. Kanta kestää ja paikoin vaatii reipasta verotusta. On kuitenkin syytä huomioida alueelliset erot ja pyrkiä keskittämään metsästystä sinne, missä onnettomuudet ja eläinten aiheuttamat vahingot vaivaavat. 

Alueellista vaihtelua on ylipäätään hankala huomioida säännöksissä ja ohjeissa, ja sen osalta vastuu on metsästäjillä. Hoidetaan oman alueemme riistakantoja vastuullisesti ja tulevaisuutta turvaten, mutta myös siten, että vahingot eivät muodostu yhteiskunnalle kohtuuttomiksi.