EU:n komissio esittää vesilintujen metsästykseen kieltoja ja rajoituksia

Monien vesilintujen pesimäkannat ovat taantuneet Suomessa jo pitkään. EU:n komissio käynnisti vuonna 2022 Lintulajien elvyttämisen työryhmän (Task Force on the Recovery of Bird Species), jonka tehtävänanto koskee lintudirektiivin liite II:n taantuvien metsästettävien lajien elvyttämiseksi tehtäviä toimenpiteitä.

Erityisesti muuttolinnuilla valtioiden rajat ylittävä tarkastelu on perusteltu, koska metsästyspaine koko muuttoreitin varrella voi olla liian suuri.

Muuttavien lintujen metsästyskiintiöitä ei ole aiemmin EU:ssa lintudirektiivin nojalla jaettu jäsenvaltioiden välillä, vaan metsästyksen säätely on kuulunut jäsenvaltion toimivaltaan.

Kesäkuussa komissio toi yllättäen työryhmän kokoukseen esityksen, jonka mukaan haapanan ja punasotkan metsästys olisi kiellettävä kaikissa jäsenvaltioissa, kunnes niille on valmisteltu sopeutuvan metsästyksen säätelyn mekanismit. Sen lisäksi lapasorsan ja jouhisorsan metsästyssaalista tulisi vähentää 50 prosenttia nykyisestä, kunnes niiden metsästyksen kestävyyden varmistamiseksi tarvittavat tiedot ja analyysit on saatu tehtyä. Tämä voisi viedä vuosia.

Tätä kirjoitettaessa Suomen virallista kantaa suositukseen ei ole päätetty.

Valitettavasti tarve rajoittaa metsästystä ei tullut yllätyksenä. Taantuvien vesilintujen metsästyksen on valmisteltu rajoituksia jo aiemmin. Muun muassa punasotkan metsästys on ollut kiellettyä seitsemän vuotta. Viime vuodesta lähtien myös nokikanan metsästys on kielletty.

Viime vuonna maa- ja metsätalousministeriön asettama työryhmä ehdotti puolisukeltajasorsien metsästyksen rajoittamista 50 prosenttia. Metsästystä voidaan rajoittaa monella tavalla. Työryhmän enemmistö puolsi ravintohoukuttimen käytön rajoittamista eli käytännössä viljaruokinnan avulla tapahtuvan metsästyksen lopettamista, sekä saaliskiintiöitä.