Suurpedot yhdistävät
Julkaistu28.1.2020Pohjois-Hämeen petoyhdyshenkilöt kokoontuivat 23.1.2020 Orivedellä järjestettyyn tilaisuuteen. Illan aikana käytiin läpi ajankohtaisia asioita suurpetojen kannanhoidosta, kantojen arvioinnista sekä SusiLIFE -hankkeesta.
Illan aikana keskusteltiin muun muassa susikannan arvioinnista ja esiteltiin riistahavainnot.fi -sivuilta löytyvää laajaa kaikkien kansalaisten ulottuvilla olevaa tietomäärää. Sivuilta löytyvät muun muassa tuoreimmat seikkaperäiset kanta-arviot sekä paljon erilaista tietoa pannoitetuista susista sekä DNA-näytekeräyksistä saatuja tuloksia. Nämä menetelmät täydentävät suurpetoyhdyshenkilöiden ilmoittamien havaintojen pohjalta laadittavaa kanta-arvioaineistoa.
Suurpedot kiinnostavat kansalaisia – niin myös petoyhdyshenkilöitä. Voidaankin sanoa, että pedot yhdistävät tilaisuudessa paikalla ollutta porukkaa.
Suurpetoyhdyshenkilöitä on 2153
Suomen riistakeskus järjestää petoyhdyshenkilöille vuosittain palaute- ja keskustelutilaisuuksia. Niissä käydään läpi ajankohtaisia asioita ja alueellista petotilannetta.
Riistanhoitoyhdistykset koordinoivat paikallisesti suurpetohavainnoinnin järjestämistä. Yhdistysten hallitukset esittävät petoyhdyshenkilön tehtävään Suomen riistakeskuksen järjestämän koulutuksen käyneitä henkilöitä. Koulutuksen ja esityksen jälkeen henkilölle lisätään petoyhdyshenkilön tehtävä Oma riista -palveluun. Kun tehtävä on lisätty, pääsee henkilö kirjaamaan kentältä ilmoitettuja ja tarkastettuja havaintoja Luonnonvarakeskuksen Tassu-järjestelmään.
Yhdistyksissä on aktiivisia suurpetoyhdyshenkilöitä yhteensä 2153. Aktiiviseksi tulkitaan sellainen, joka on kirjannut havaintoja edellisen vuoden aikana. Petoyhdyshenkilöiden vapaaehtoispohjalta keräämä havaintoaineisto muodostaa kivijalan suurpetojen kanta-arvioiden laatimiseksi. Ilveksen ja karhun osalta kanta-arvioinnin tärkeimmät yksiköt ovat emo pentuineen ja suden osalta laumat ja parit. Näiden löytämisessä on paikallisilla ihmisillä ja suurpetoyhdyshenkilöillä avainrooli.
