Susikannan koko on pysynyt ennallaan
Susireviirien määrä on pysynyt samalla tasolla kuin viime vuonna. Susilaumoja on hieman edellisvuotta enemmän, mutta pareja vähemmän. Itä-Suomen susikanta on pysynyt ennallaan, mutta Länsi-Suomeen on muodostunut muutamia uusia susilaumoja.
Susireviirejä oli maaliskuussa 59–64. Susireviirillä tarkoitetaan aluetta, jota asuttaa joko susilauma tai -pari. Perhelaumoja oli 41–47 ja pareja 14–22. Luvut sisältävät sekä kokonaan Suomen sisällä että rajan molemmin puolin liikkuvat laumat ja parit. Näistä rajareviirejä eli itärajan molemmin puolin liikkuvia oli 3–6 laumaa ja 1–4 paria.
Lounais-Suomen susikeskittymä on vahva monesta syystä. Vuosien varrella susireviirien koot ovat lounaassa pienentyneet, mikä kertoo siitä, että sudet sopeutuvat pienempään elintilaan, kun ravintoa on hyvin saatavilla. Ravintoa on valkohäntäpeurakannan myötä reilusti, joten siellä sudet tulevat keskenään toimeen ja tuottavat pentuja pienemmilläkin alueilla, kertoo tutkimusprofessori Ilpo Kojola Luonnonvarakeskuksesta.
Poronhoitoalueella ei ole pysyviä pari- tai laumareviirejä. Talven aikana poronhoitoalueelta poistettiin poikkeusluvilla 48 sutta.
Susia oli maaliskuussa 2024 todennäköisesti 277–321 yksilöä. Susien kokonaisyksilömäärään lasketaan lauma- ja parireviireillä asuvat sudet, reviirien ulkopuolella elävät yksilöt sekä puolet rajareviirien yksilöistä. Yksilömäärän vähentymistä edellisvuoteen verrattuna selittää osittain keskimääräisen laumakoon pienentyminen.
Susihavaintojen kokonaismäärä on pysynyt hyvällä tasolla
Mediassa on keskusteltu suurpetohavaintojen ilmoittamiseen ja kirjaamiseen liittyvästä tyytymättömyydestä ja yhteistyöstä kieltäytymisestä. Susihavaintojen kokonaismäärä on pysynyt lähes ennallaan vuoteen 2023 verrattuna.
– Suurpetohavainnoinnin alueellinen kattavuus oli riittävä susireviirien tunnistamiseen. Keväällä tehtyjen havaintojen osuus kaikista havainnoista oli kuitenkin selvästi pienempi kuin aikaisempina vuosina, kertoo johtava tutkija Samu Mäntyniemi Luonnonvarakeskuksesta.
Tavoitteiden mukaisesti DNA-näytteitä on kerätty tänä vuonna vähemmän kuin edellisvuonna, sillä DNA-analyysimenetelmää kehitetään ja siksi näytemääriä optimoidaan.
– Olemme tyytyväisiä kauden näytteiden määrään ja kattavuuteen. Tavoitteenamme on kerätä riittävä määrä DNA-näytteitä, jotta voimme kustannustehokkaasti arvioida susireviirien määrää ja tilannetta, toteaa erikoistutkija Mia Valtonen Luonnonvarakeskuksesta.
Kanta-arvioraportti luettavissa: Susikanta Suomessa maaliskuussa 2024 – Jukuri (luke.fi)
