Suomen villisikakanta pysynyt edellisen vuoden tasolla
Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuottaman kanta-arvion mukaan Suomen villisikakanta on pysynyt lähes samana edelliseen kanta-arvioon verrattuna. Tammikuussa 2026 kannan keskimääräinen koko oli vajaat 2 400 villisikaa.
Alueellisesti eniten villisikoja on edelleen Kaakkois-Suomessa ja itäisellä Uudellamaalla, mutta yksittäisiä tihentymiä esiintyy myös Länsi- ja Etelä-Suomessa. Levinneisyysalueessa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta.
Vuosittaiset luvut ovat suuruusluokkaa kuvaavia eikä niinkään tarkan yksilömäärän arvioita.
– Oleellista on katsoa kannan kasvutrendin tasoa ja suuntaa. Edellinen kanta-arvio viittasi kannan kääntyneen kasvuun muutaman vuoden pienentymisen jälkeen. Kannan runsastumista on kuitenkin saatu metsästyksellä leikattua vuoden aikana. Metsästyssaalis (1147 villisikaa) olikin suurin neljään viime vuoteen, kertoo erikoistutkija Mervi Kunnasranta Lukesta.
Keskeisimpiä tietolähteitä runsauden ja levinneisyyden arvioinnissa ovat hirvenmetsästäjien tuottama arvio alueensa villisikojen runsaudesta, tieto saalismääristä sekä Oma riista -palveluun kirjatut havainnot. Lisäksi käytetään kirjallisuuteen perustuvaa tietoa villisian lisääntyvyydestä ja kuolleisuudesta.
Tietoa villisikakannan koosta ja levinneisyydestä tarvitaan erityisesti kannanhoitoon ja eläintautiriskien arviointiin, joista afrikkalainen sikarutto (ASF) on merkittävin.
Lue lisää Luken tiedotteesta 11.2.2026 (luke.fi).