Sorkka-hankkeen suositukset perustuvat tutkittuun tietoon

Sorkka-hankkeen tuottamista materiaaleista on viime viikkoina keskusteltu muun muassa Metsälehdessä. Hankkeessa kehitettiin metsänhoidollisia keinoja metsien hirvieläinvahinkojen ennaltaehkäisyyn.

Kuva Mirja Rantala
Julkaistu24.10.2023

Sorkka-hankkeen viesti siitä, miten hirvivahingon riskiä voi vähentää metsänhoidon keinoin on tiivistetty kolmeen kohtaan.

  1. Vaihtoehtoisten ravintoresurssin saatavuus
  2. Sekapuustoisuuden lisääminen
  3. Taimikoiden särkymävara

Näiden kolmen kohdan edistäminen metsänhoidon käytännöistä tulisi olla keskeistä laajoilla alueilla. Hankkeessa keinoja on esitelty useaan otteeseen – blogeissa, videoissa, raporteissa ja yhteisissä koulutustilaisuuksissa.

Tiivistys perustuu lukuisiin oppaisiin ja ohjeisiin, mitä metsä- ja riista-alan ammattilaiset ovat vuosikymmenien aikana tehneet. Oppaat perustuvat tutkittuun tietoon ja niistä löytyy asianmukaiset tutkimusviitteet. Lisäksi Sorkka-hanke on hyödyntänyt ruotsalaisten materiaalia.

Esimerkkejä vanhoista kotimaisista oppaista, joihin hankkeen tiivistys perustuu:

Sinällään Sorkka-hanke ei ole keksinyt mitään uutta – hanke on sanoittanut tiiviimmin aiempia ohjeistuksia yrittäen saada niitä käytäntöön.

Hankkeessa tiivistetyt kolme pääohjetta sisältyvät myös Hyvän metsänhoidon suosituksiin (metsanhoidonsuositukset.fi), jotka valmistellaan laajassa yhteistyössä.

Luonnonvarakeskus valmisteli hankkeessa niin sanotun laskentatyökalun. Myös sen mukaan hirvivahinkoja selittää parhaiten hirvien määrä suhteessa ravintoresurssiin. Sama johtopäätös on korostunut myös ruotsalaisten tekemissä ohjeissa ja tutkimuksissa, joiden yleispäätelmänä on lisätä hirvieläinten ravintoresurssia vahinkojen vähentämisen keinona.

Esimerkkejä ruotsalaisista raporteista

 

Lisää tietoa Sorkka-hankkeesta ja sen toimijoista (tapio.fi)