Kokemusperäinen tieto auttaa tutkijoita esittämään oikeita kysymyksiä
Ymmärryksemme luonnosta ja eläimistä perustuu monenlaiseen ja monesta lähteestä rakentuvaan tietoon. Lapsena ensimmäiset kuvamme muodostuvat kaikilla aisteilla tehdyistä havainnoista. Aikuiset täydentävät ja muokkaavat lapsen käsityksiä kotona, luonnossa ja luokkahuoneessa.
Ytimessä-palstalla Luonnonvarakeskuksen (Luke) asiantuntijat käsittelevät ajankohtaisia riista-aiheita tutkimuksen näkökulmasta.
Kulttuuriympäristömme tarjoaa meillä jaettua ja perinteistä tietoa siitä, millainen jokin eläin on ja miten sen kanssa toimitaan. Luonnon ihmettelijästä saattaa tulla innokas harrastaja tai jopa akateeminen luonnontutkija, joka rakentaa luontokäsityksensä omista kokemuksistaan, kertyneestä tutkimustiedosta ja tutkimustyönsä kautta.
artikkeli jatkuu
Tietolähteitä voi olla useita
Ei ole mitenkään itsestään selvää, mitä tieto on. ”Hyvin perusteltu uskomus”, on yksi käyttökelpoinen filosofinen määritelmä. Se muistuttaa siitä, että tietoa ja totuutta tavoittelee tosiasiassa epätäydellinen ihminen, joka myös viime kädessä päättää – hyvin tai huterasti perustellen – mikä on totta.
Perinteinen tieto luonnosta kantaa ylisukupolvisia käsityksiä ja on kumuloitunutta sukupolvelta toiselle. Kokemusperäistä tietoa kerätään koko ajan, ja se voi muuttua nopeastikin, esimerkiksi luonnonolojen muuttumisen myötä.
Tieteellinen tieto perustuu teorioihin ja hypoteeseihin eli olettamuksiin, joita sitten testataan. Kokeellisten tulosten perusteella teoriat joko hyväksytään tai hylätään. Tiedeyhteisö valvoo toistensa tekemisiä vertaisarvioinnin kautta ja todellisuutta koskeva tieto koko ajan täsmentyy ja korjaantuu.
Tutkimus voi hyötyä kokemusperäisestä tiedosta
Tutkittua tietoa saadaan yleensä hitaasti ja se on kallista. Monesti on tilanteita, että päätöksenteon tueksi ei ole tarjolla tutkittua tietoa.
Suuren järven kalastollisen tilan systemaattinen tutkimus voi viedä tuhottomasti aikaa ja vaatia resursseja, joita ei kuitenkaan ole käytettävissä. Siksi voi olla järkevää kuulla ammattikalastajia ja osakaskuntia, joilla on kokemusperäistä tietoa senhetkisistä kalakannoista.
Tiede on hyötynyt myös vanhan kansan uskomuksista. Esimerkiksi pihkan parantava vaikutus haavojen hoitamisessa on kliinisen tutkimuksen myötä todettu toimivaksi. Pihkan lääkinnällisestä vaikutuksesta tuli tieteellisesti totta.
Perinteinen tieto voi myös osoittautua vääräksi. Tästä löytyy runsaasti esimerkkejä kansanlääkinnästä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran mittavassa perinnearkistossa voi perehtyä, miten vanha kansa lääkitsi itseään ennen lääketieteen saapumista. Monet konstit olivat niin hurjia, että harva niihin enää turvautuisi, ja on osoitettu myöhemmin jopa terveydelle haitallisiksi.
Päätöksenteon perusta painottuu Suomessa vahvasti tieteellisin menetelmin tuotettuun tutkimustietoon. Tutkijat kuitenkin kehittävät aktiivisesti menetelmiä tieteellisen tiedon ja kokemusperäisen tiedon parhaaseen yhdistämiseen.
Luontohavainnot tärkeitä
Monet metsästäjien, kalastajien tai poromiesten luontohavainnot osuvat usein hyvinkin oikeaan, ja yhteisistä keskusteluista tutkijat voivat saada ajatuksia tieteellisesti testattavaksi. Näin etenkin silloin kun tutkimuksellisesti lähestytään uutta aihetta.
Yhtenä esimerkkinä tästä on ilveksen käyttäytymiseen, liikkumiseen ja elinympäristön käyttöön liittyvät hypoteesit, joita on kotimaisissa tutkimushankkeissa testattu ja jotka ovat saaneet inspiraationsa kokeneiden eränkävijöiden tarinoinnista ja jaetuista havainnoista. Genetiikka paljasti naapurielinpiireillä elävien naaraiden olevan usein toisilleen sukua ja monipuolisti käsitystä yksineläjänä pidetyn ilveksen sosiaalisista rakenteista. Yhteistyö kannattaa.
Tieteellinen tieto
- Käyttää tieteellistä menetelmää, joka sisältää testattavien hypoteesien asettamisen, kokeilun, aineiston keräämisen ja tulosten analysoinnin.
- Tavoittelee objektiivisuutta ja toistettavuutta – tulosten tulee olla riippumattomasti varmennettavissa.
- Varmennetaan vertaisarvioinnin, kokeiden toistettavuuden ja empiiristen todisteiden avulla.
- Tietoa tarkistetaan ja päivitetään jatkuvasti uuden tutkimuksen perusteella.
- On falsifioitavissa eli osoitettavissa vääräksi.
Perinteinen ja kokemusperäinen tieto
- Perustuu kokemukseen, havaintoihin ja käytännön kautta saatuihin tietoihin, jotka liittyvät elinympäristöön ja kulttuuriin.
- Päteväksi hyväksyminen perustuu käytännön kokemukseen siitä, onko tieto hyödyllistä ja paikkaansa pitävää yhteisön arjessa.
- Sisältää usein henkisiä ja uskonnollisia elementtejä, joita ei aina voida mitata tai todistaa tieteellisin menetelmin
- Perinnetietoa ei koetella vertaisarvioinnilla, mutta se saattaa ajan myötä muuttua tai kumoutua.
