Hallinnon pykäliä kerrattiin Hämeenlinnassa
Joulukuinen ilta keräsi salillisen riistahallinnon vapaaehtoistoimijoita Hämeenlinnaan kouluttautumaan. Suomen riistakeskuksen riistanhoitoyhdistyksille järjestämä hallintokoulutuskierros järjestetään 15 paikkakunnalla ja tavoitteena on tavoittaa useampi sata vapaaehtoista riistanhoitoyhdistysaktiivia.
Hallintokoulutuskierroksen järjestyksessään kolmas tilaisuus sai liikkeelle hyvin väkeä Etelä-Hämeessä. Illan koulutuksessa riistanhoitoyhdistyskoordinaattori Paula Laukkanen luennoi yhdistysväelle toimijoiden vastuista ja velvollisuuksista sekä hyvän hallinnon periaatteista. Riistanhoitoyhdistykset ovat osa julkista hallintoa ja lainsäädäntö muodostaa niiden toiminnan peruspilarit.
Laukkasen esitykseen oli koottu kolme diallista lakeja, jotka säätelevät riistanhoitoyhdistyksen toimintaa. Syvälle pykäliin ei kuitenkaan sukellettu. Pääosin keskityttiin hyvin käytännöllisiin asioihin kuten siihen, mitä hallituksen pöytäkirjoihin kannattaa kirjoittaa, mikä niissä on julkista tai miten ampumakokeiden suoritus tulee kirjata.
Konkareiden kokoontuminen
Kari Pahkala Rengon seudun riistanhoitoyhdistyksestä oli tullut paikalle kertaamaan, mitä virkavastuulla toimiminen ja julkiset hallintotehtävät käytännössä tarkoittavat.
– On hyvä muistutella mieleen, mitä riistanhoitoyhdistyksen edustaminen osana julkista riistakonsernia tarkoittaa. Se pitää erottaa esimerkiksi metsästysseuran edustajan tehtävistä, Pahkala pohti.
Koulutus ei ollut Pahkalalle ensimmäinen, joten asiat olivat pääosin ennalta tuttuja. Pahkalan tavoin paikalla olikin paljon konkareita, joilla oli vuosien tai vuosikymmenten kokemus riistanhoitoyhdistysten tehtävistä. Paikalle oli tultu myös tapaamaan tuttuja ja kuulemaan uusimpia kuulumisia.
– Vähän kuivaa asiaa, eräs osallistuja kommentoikin kahvitauolla nauraen ja kertoi ”virkavuosia” olevan takana jo useampia kymmeniä.
Osa illan annista olikin yhdessä keskustelu ja mahdollisuus kysyä paikalla olleilta riistakeskuslaisilta.
Suurpedot sähköistävät keskustelua
Paikalla oli Suomen riistakeskukselta myös julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen. Hän vastasi illan aikana lukuisiin suurpetolupia koskeviin kysymyksiin. Tiukka lupapolitiikka ja täytäntöönpanokieltoon menneet poikkeusluvat aiheuttavat keskustelua kentällä ja huolettavat myös riistanhoitoyhdistysaktiiveja.
Keskustelu oli osin kriittistä. Yleisöstä esitettiin yhteinen huoli: kuinka motivoida suurpetopolitiikkaan pettyneitä petoyhdyshenkilöitä Tassu-kirjauksiin? Härkönen muistutti suomalaisen järjestelmän perustuvan vapaaehtoistyöhön ja korosti riistatiedon keräämisen tärkeyttä ja suurta arvoa myös jatkossa.
Ilta tarjosi mahdollisuuden myös naapureilta oppimiseen. Taajamaeläimistä keskusteltaessa Lahden seudun riistanhoitoyhdistyksestä kerrottiin, kuinka asia hoidetaan viiden taajaman alueella toimivassa riistanhoitoyhdistyksessä.
