Avaimet vieraspetokantojen alasajoon
Helmi-vieraspetohankkeessa on kerätty huomattava määrä tietoa vieraspetojen pyynnistä ja niiden onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä.
Tilanne ei metsästysseuran näkövinkkelistä ole kehuttava, jos oman alueen parhaimmalla lintuvedellä saavat minkit ja supikoirat häärätä vailla häiriötä. Jokaisella metsästysseuralla on mahdollisuus turvata alueensa vesistö tai sen osa pienpetojen puuhilta, jotta ne eivät ainakaan täysin raunioita vesilintujen pesintää. Paikallisesti tällä voi olla elvyttävä vaikutus ainakin yleisimpien riistasorsien poikastuottoon.
Keskeistä on löytää innokkaat pyytäjät ja luoda heille pyynnin edellytykset, joista tärkeimpiä ovat Helmi-vieraspetohankkeen kokemusten riittävä kalusto ja sen ylläpito. Muutaman tuhannen euron uhraaminen loukkuihin, riistakameroihin ja jopa lämpötähtäimeen on monelle metsästysseuralle mahdollisuuksien rajoissa.
Kevättalven pyyntiä lintuvesien lähellä
Useimmiten pyynnit hajaantuvat laajalle alueelle. Pyyntiin mennään vakiopaikoille sinne, mistä petoja on ennenkin löytynyt. Paikallinen lintuvesi voi jäädä liian vähälle huomiolle. Monesti tärkein ajanjakso eli kevättalvi varsinaisen metsästyskauden jo päätyttyä jää pyyntipaitsioon. Olisi tärkeää keskittää kevättalven viimeinen pyyntiponnistus paikallisen lintuveden äärelle ja pyrkiä poistamaan viimeisetkin poikueitaan suunnittelevat vieraspedot.
Tarkemmat pyynnin suositukset löytyvät hankeraportista, luvusta 11 (vieraspeto.fi).
Supikoirakantaa mahdollista laskea paikallisesti
Vuonna 2021 alkoi Suomen tärkeimmillä lintuvesillä urakka, jota ei aikaisemmin ollut samassa mittakaavassa yritetty. Suomen riistakeskuksen ja Metsähallituksen tuella lähes 400 paikallista pyytäjää lähti tavoittelemaan alueiden minkki- ja supikoirakantojen reipasta vähennystä Helmi-vieraspetohankkeessa.
Monilla lintuvesillä on hankkeen toimintavuosien aikana tutkitusti todistettu supikoirakantojen vähenemistä (springer.com). Turun yliopiston tekemissä seurannoissa supikoirien vähentyminen näkyi keväisissä riistakamerahavainnoissa sekä supikoirien tekemien munatuhojen määrissä keinopesillä. Molemmat indeksit putosivat alhaiselle tasolle pyyntien alettua. Kesällä 2025 ilmestynyt tieteellinen julkaisu vahvisti Helmi-konseptin toimineen supikoiran kohdalla. Monet eri pyyntimenetelmät, höystettynä modernilla nykytekniikalla ovat auttaneet osaavia pyytäjiä kannan laskun toteuttamisessa.
Hankkeen pyyntialueilla on nyt siirrytty vaiheeseen, jossa saavutettua tilaa ylläpidetään. Se tarkoittaa Etelä-Suomessa edelleen suuria supikoirasaaliita, kun nuoria supikoiria leviää pyytämättömiltä alueilta kohti reheviä lintuvesiä. Leudon talven jälkeen syksyllä 2025 on monelta kohteelta saatu suuria supikoirasaaliita. Tehokkaaksi viritetty pyyntikoneisto pystyy pitämään tilanteen hallinnassa, mutta työtä se vaatii edelleen.
Minkit piilottelevat lintuvesillä
Minkkisaalista on neljän vuoden aikana saatu lintuvesiltä 3 000 yksilöä. Monella kohteella raudat jäävät kuitenkin usein tyhjiksi. Syitä on pohdittu paljon. Osa pitää pyydyksiä toimimattomina tai syöttiä huonona. Toiset epäilevät minkkejä olevan niin vähän, ettei niitä riitä pyydyksiin asti.
Lopulta ratkaisevaksi tekijäksi on hankkeen kokemusten perusteella osoittautunut halu sijoittaa pyyntilaitteet oikeille paikoille minkin elinpiirin parhaimmille kulkupaikoille. Tämä vaatii kuitenkin perehtyneisyyttä minkkien liikkeisiin omalla pyyntialueella. Tietotaidon hankinta vaatii intoa ja luonto-osaamista, joka valitettavasti on nykyään liian harvan metsästäjän hallussa.