Asetus suden kannanhoidollisesta metsästyksestä lähti lausunnoille
Maa- ja metsätalousministeriö on laittanut lausunnoille asetuksen, joka sallisi suden kannanhoidollisen metsästyksen talvella 2022. Kiintiö olisi 20 sutta poronhoitoalueen ulkopuolella. Metsästys voidaan kohdentaa enintään neljään laumaan tai reviirin merkanneeseen pariin, jotta susikannan suotuisa suojelutaso ei vaarannu.
Vuoden 2019 susikannan hoitosuunnitelmassa suden kannanhoidollinen metsästys oli yksi monesta toimenpiteestä, jolla susikonfliktia pyritään hallitsemaan. Ministeriöllä ei ollut edellytyksiä sallia metsästystä aiemmin, sillä vuosien 2015 ja 2016 kannanhoidollista metsästystä koskenut EU:n tuomioistuimen ennakkoratkaisu asetti metsästyksen sallimiselle tiukkoja reunaehtoja.
Näitä metsästyksen reunaehtoja ratkomaan MMM asetti ohjaus- ja valmisteluryhmät vuonna 2020. Työryhmät julkaisivat raporttinsa kesällä 2021. Yksi keskeisistä huomioista, joita valmistelussa tunnistettiin, oli susikannan suotuisan suojelutason viitearvon määrittämisen tärkeys. Poikkeuslupia suden metsästykseen voidaan myöntää vain, jos voidaan osoittaa, että metsästyksellä ei heikennetä suden suotuisan suojelutason saavuttamista.
Maa- ja metsätalousministeriö antoi Luonnonvarakeskukselle (Luke) tehtäväksi tuottaa susikannalle suotuisan suojelutason viitearvon, jota käytetään päätöksenteon tukena. Viitearvo kuvaa populaatiokokoa, jonka avulla Suomessa saavutetaan ja ylläpidetään pitkällä aikavälillä susikannan suotuisa suojelutaso. Määrittelytyö valmistuu vuonna 2022, mutta Luke julkaisi 2.9.2021 väliraportin, jota maa- ja metsätalousministeriö hyödynsi asetuksen valmistelussa. Väliraportissa tunnistettiin viitearvon määrittämiseen kolme erilaista tapaa, joista ministeriö hyödynsi suden demografiaan perustuvaa mallia.
Luken lähestymistavassa päätöksentekijä arvioi, kuinka suuri riski hyväksytään sille, että populaatio käy alle pienimmän elinvoimaisen susikannan. Pienimmän elinvoimaisen susikannan määrittelyyn valittiin kymmenen prosentin riski sille, että susi häviää Suomesta seuraavan sadan vuoden aikana. Kansainvälinen luonnonsuojeluliito (IUCN) käyttää samaa riskitasoa uhanalaisuustarkasteluissaan. Tämän jälkeen ministeriö valitsi yhden prosentin riskin sille, että susikanta tippuu alle pienimmän elinvoimaisen populaation seuraavan sadan vuoden aikana. Näillä arvoilla Luke laski Suomen susikannan suotuisan suojelutason demografiseksi viitearvoksi 24 perhelaumaa.
Luken kanta-arvion mukaan Suomessa oli tämän vuoden maaliskuussa 28 susilaumaa eli susikanta oli suotuisalla suojelutasolla. Susilaumojen lisäksi maaliskuussa oli 20 reviirin merkannutta susiparia. Suden pennut syntyvät huhti–toukokuussa, joten kanta on loppuvuodesta huomattavasti suurempi kuin maaliskuussa. Luken kanta-arvio sisältää ennustemallin, joka kuvaa susikannan muutoksia maaliskuun kanta-arvion jälkeen. Marraskuussa 2021 Suomessa on 90 prosentin todennäköisyydellä 36–51 susilaumaa ja 70–84 susireviiriä.
Koska susikanta oli maaliskuussa 2021 suurempi kuin susikannan suotuisan suojelutason viitearvo, oli ministeriöllä mahdollisuus sallia tulevana talvena suden rajoitettu metsästys. Ennustemalli auttaa ministeriötä ja riistakeskusta osoittamaan, että nyt esitetty kiintiö ei vaaranna suojelutasoa.
Monelle nyt ehdotettava kiintiö ja sen rajoittuminen vain neljään laumaan on varmasti pettymys, mutta ministeriön lähtökohta on luoda kestävä pohja metsästykselle. Kenellekään ei ole hyötyä siitä, että poikkeusluvat asetettaisiin täytäntöönpanokieltoon.
