Aktiivisen hirvivaroitusjärjestelmän hälytykset laskivat ajonopeuksia
Valtatiellä 8 Nousiaisissa on tutkittu aktiivisen hirvivaroitusjärjestelmän toimintaa ja vaikutuksia hirvieläinonnettomuuksien ehkäisemisessä. Tulosten perusteella autoilijat laskevat ajonopeuttaan nähdessään varoituksen.
Riista-aidan aukkokohdassa Nousiaisissa valtatiellä 8 on kokeiltu aktiivista hirvivaroitusjärjestelmää, jossa hirvivaroitusmerkkien yhteyteen on asennettu huomiovaloja, jotka aktivoituvat, kun hirviä tai kauriita havaitaan ajoradan läheisyydessä. Järjestelmään sisältyy myös ihmispuhetta tuottava riistaäänimajakka, joka toimii pelottimena hirvieläimille ja ohjaa ne ylittämään tien suunnitellusta riista-aidan aukkokohdasta.
Riista-aidat katkaisevat hirvieläinten luontaiset kulkureitit, jolloin eläimet etsivät uutta tienylityspaikkaa riista-aitojen aukkokohdista. Riista-aidan aukkokohtaa ei ole mahdollista tukkia, eikä riistaeläinten yli- tai alikulkujen rakentamiseen ole rahoitusta. Onnettomuuksilta välttymisen ainoa keino on pyrkiä vaikuttamaan kuljettajien ajokäyttäytymiseen.
Kahden kuukauden mittainen havaintoaineisto kerättiin vuoden 2024 helmikuun puolivälistä huhtikuun puoliväliin. Tutkimuksen aikana tiellä oli molempiin ajosuuntiin näkyvillä hirvi- ja peuraeläimiä koskeva varoitusliikennemerkki. Lisäksi autoilijoita oli varoittamassa välkkyvä varoitusmerkki, joka hälytti aina, kun järjestelmä havaitsi eläimen olevan tiealueella.
Hälytykset laskivat ajonopeuksia
Tutkimusjakson aikana kirjattiin yli miljoona ajoneuvohavaintoa, 560 eläinhavaintoa ja lähes 700 varoitustapahtumaa. Riista-aidan aukkokohdasta kulki 5–25 hirvieläintä vuorokaudessa.
Tulosten mukaan hälytystilanteet vaikuttavat merkittävästi autojen keskinopeuteen. Varoitusjärjestelmän hälytystilanteissa keskinopeudet ovat keskimäärin alhaisempia kuin tilanteissa, joissa ei ole hälytystä. Tulokset osoittavat, että suurimmillaan hälytys hidastaa nopeutta klo 22–05 välillä, jolloin keskimääräinen nopeusero on selvästi yli 10 km/h.
– Järjestelmä siis toimii tehokkaasti etenkin silloin, kun näkyvyys on heikentynyt. Liikenneturvallisuuden kannalta on todennäköisesti kriittisempää, että kuljettajat reagoivat hälytyksiin näkyvyyden ollessa heikentynyt, kertoo Varsinais-Suomen ELY-keskuksen liikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klang.
Eläinten määrällä, sääolosuhteilla, kuljettajien ominaisuuksilla tai liikenteen ruuhkaisuudella oli vain vähän vaikutusta keskinopeuden vaihteluun eri hälytystilanteissa. Ne selittyivät pääosin kellonajalla, tapahtumapäivällä sekä todennetulla eläinhavainnolla.
– Seurantajakson aikana ei tapahtunut yhtään havaittua riistaonnettomuutta, kertoo Suomen riistakeskuksen hirvitalousaluesuunnittelija Joni Saunaluoma.
Tutkimuksessa varoitusjärjestelmän toimivuutta arvioitiin verrattain lyhyen noin kahden kuukauden pituisen ajanjakson aikana. Tulosten yleistettävyyteen tarvitaan jatkotutkimusta.
Tutkimusprojektin toteuttivat yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY-keskus, Suomen riistakeskus ja InnoTrafik Oy. Aktiivisen hirvivaroitusjärjestelmän on toimittanut älyliikennelaitteita kehittävä InnoTrafik Oy. Tutkimuksen tulokset analysoi ja tutkimusraportin laati professori Pekka Räsänen ja VTT Aki Koivula Turun yliopistosta.
