Riistatalouden liiketoiminnan edistäminen
Riistan taloudellinen hyödyntäminen on noussut keskusteluun maanomistajien, metsästysseurojen ja palveluntuottajien eli riista-alan yrittäjien keskuudessa. Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Suomen riistakeskuksen yhteishankkeessa pyrittiin edistämään riistatalouden liiketoimintaa yhdessä sidosryhmien kanssa. Hankkeen tulosten mukaan riistan taloudellinen hyödyntäminen on Suomessa mahdollista tavalla, jossa hyödyt jakautuvat oikeudenmukaisesti.
Maanomistajien näkökulmasta riistan taloudellisen hyödyntämisen motiivit liittyvät riistavahinkojen kompensointiin sekä pyrkimyksiin saada uusia tuloja metsien monikäytöstä. Metsästysseurat puolestaan haluavat varmistaa nykyaikaisen metsästysinfran ja laadukkaan riistanhoidon jatkumisen metsästysalueillaan. Tämä edellyttää metsästysseuroilta taloudellisia resursseja.
Maaseudun elinvoimaisuuden ylläpito puolestaan vaatii ”uusien kivien kääntämistä” tulolähteiden löytämiseksi. Riistasta toivotaan tuloja jo olemassa olevan yritystoiminnan tukijalaksi sekä uuden yritystoiminnan käynnistäjäksi.
Näitä tekijöitä yrittäjät, metsästysseurat, maanomistajat ja julkiset tahot toivat esille Riistatalouden liiketoimintamallien aktivointihankkeessa.
Hankkeen toimenpiteet
Hankkeen toimenpiteet keskittyivät edesauttamaan riistan taloudellista hyödyntämistä eri sidosryhmien näkökulmasta. Aktivointitoimenpiteiden tueksi luotiin mallinnoksia, jotka todentavat riistan, lähinnä hirvieläinten, taloudellisen arvon valtakunnallisesti ja aluekohtaisesti sekä auttavat toimijoita jäsentämään arvon tulouttamista alueellisesti aina omien metsästysalueiden tasolle asti.
Keskeisenä toimenpiteenä olivat aktivointitilaisuudet, joissa noin 300 sidosryhmien edustajaa keskusteli riistan taloudelliseen hyödyntämiseen liittyvistä teemoista ja osallistuivat jäsentämismallien tuottamiseen.
Keskustelu aiheen ympärillä oli hankkeen koko toiminta-ajan erityisen vilkasta. Lukuisat yhteydenotot ja puheenvuorot tilaisuuksissa toivat aiheen keskusteluun niin metsästäjien, maanomistajien kuin palveluntuottajienkin keskuudessa. Pääsääntöisesti keskustelu oli uteliaan positiivista, mutta myös varauksellista suhtautumista esiintyi erityisesti maata omistamattomien metsästäjien keskuudessa.
Hirvieläinkannan arvon kasvattaminen
Hankkeessa esitettiin keinoja hirvieläinmetsästyksen arvon kasvattamiseksi. Säätelemällä kannan tiheyttä, sukupuoli- ja ikäjakaumaa vuodesta toiseen riittävän laajalla alueella, voidaan ohjata metsästettävää hirvieläinkantaa, kannan hyvinvointia ja taloudellista arvoa. Tekijät vaikuttavat suoraan ja osin epäsuorasti mahdollisuuksiin tuottaa enemmän lihaa, trofeita ja metsästystilanteita.
Selvityksessä käytettiin teoreettista mallia, joka perustuu empiirisiin tutkimuksiin. Mallinnoksessa käytettiin esimerkkinä hirveä, mutta periaatteet ovat samoja muillakin hirvieläimillä.
Kaupallisen metsästyksen toteuttamismahdollisuuksien arviointi
Toiminnan aloittamisen helpottamiseksi luotiin mallinnos, jolla arvioidaan kaupallisen metsästyksen toteuttamismahdollisuuksia käytännössä. Ilman soveltuvaa toimintaympäristöä riistan taloudellisen arvon tulouttaminen on mahdotonta. Toiminnan osapuolet pystyvät eri kriteerien avulla tarkastelemaan sopiiko alue ylipäätään kaupalliseen metsästykseen, jos sopii, niin kuinka hyvin.
Mallinnoksella on tarkoitus nostaa esiin korjausliikkeitä vaativia tekijöitä, jos kaupallista metsästystä aiotaan tulevaisuudessa toteuttaa. On huomioitava, että metsästysalueistamme, jotka soveltuvat harrastemetsästykseen, ainoastaan osa täyttää laadukkaan kaupallisen metsästyksen toteuttamisympäristön kriteerit.
Mallinnoksen luomisessa kuunneltiin metsästyspalveluista kiinnostuneita asiakkaita, maanomistajia, metsästäjiä ja palveluntuottajia.
Riistan taloudellinen hyödyntäminen on mahdollista
Hankkeen ydinviestiksi voidaan tiivistää seuraava tulos: Riistan taloudellinen hyödyntäminen ei ole uhka suomalaiselle metsästyskulttuurille, vaan yksi kehityssuunta osana yhteiskunnan tulevaisuuden toimintaympäristöä. Riistan taloudellinen hyödyntäminen on mahdollista Suomessa useilla eri alueilla tavalla, jossa hyödyt jakautuvat kaikille osapuolille oikeudenmukaisesti.
Hanketta ovat toteuttaneet yhdessä Jyväskylän ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikkö ja Suomen riistakeskus Manner-Suomen Maaseudun Kehittämisrahaston rahoittamana. Mukana ovat olleet myös Luonnon- ja riistanhoitosäätiö sekä asiantuntijoina Finnhunting Oy sekä Ylä-Tihtarin tila.
Tommi Häyrynen, projektipäällikkö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
