Vesilintujen poikastuotto jäi viimevuotista heikommaksi
Tänä vuonna aikainen kevät sai linnut liikkeelle ja poikueitakin nähtiin tavallista aikaisemmin. Sekä parimäärät että poikastuotto olivat monella sorsalajilla kuitenkin viime vuotta heikompia.
Vuonna 2026 vesilintujen parilaskentoja tehtiin 1 257 ja poikuelaskentoja 423 kohteella.
Sinisorsa runsastunut erityisesti pohjoisessa
Sinisorsan valtakunnallinen parimäärä oli kesän laskennoissa 6 prosenttia pitkäaikaisen keskiarvon yläpuolella ja viime vuotta 12 prosenttia suurempi.
Kun katsotaan yli 40 vuotta kestänyttä seuranta-aikaa, koko maan tasolla sinisorsa on runsastunut 15 prosenttia. Siitä huolimatta se vaikuttaisi viime vuosikymmenenä taantuneen Etelä- ja Keski-Suomessa ja runsastuneen Pohjois-Suomessa.
Sinisorsan poikasten kokonaismäärä on sekä pitkällä aikavälillä että viimeisen kymmenen vuoden aikana pysynyt vakaana, mutta parikohtainen poikastuotto on pienentynyt. Tänä kesänä poikasten kokonaismäärä oli pitkäaikaisen keskiarvon tuntumassa, mutta parikohtainen poikastuotto oli noin 7 prosenttia sitä pienempi. Myös vuoteen 2025 verrattuna kokonaispoikastuotto oli samalla tasolla ja parikohtainen tuotto 12 prosenttia pienempi.
Tavilla notkahdus
Koko maan tasolla, pitkällä seuranta-aikavälillä tavin parimäärä on 11 prosenttia keskiarvon alapuolella. Viime vuoteen verrattuna laskua on 5 prosenttia. Tavi on vähentynyt 27 prosenttia koko seurantajakson aikana.
Sekä poikasten kokonaismäärä että parikohtainen poikastuotto ovat pitkällä aikavälillä pienentyneet, mutta viimeisen kymmenen vuoden ajan poikasten kokonaismäärä on pysynyt vakaana ja parikohtainen poikastuotto on kasvanut.
Tänä vuonna poikasten kokonaismäärä oli 19 prosenttia ja parikohtainen poikastuotto 13 prosenttia pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella. Viimevuoteen verrattuna ne olivat 13 ja 12 prosenttia heikompia.
Haapanalla pientä nousua
Katsottaessa yli neljä vuosikymmentä kestänyttä seuranta-aikaa haapanan parimäärä on 67 prosenttia keskiarvon alapuolella, mutta on viime vuodesta kasvanut 9 prosenttia. Haapana on vähentynyt 61 prosenttia koko seurantajakson aikana.
Vuonna 2026 haapanan poikasmäärä oli 36 prosenttia keskiarvon alapuolella, mutta parikohtainen poikastuotto oli sen tuntumassa. Poikasten kokonaismäärä oli 13 prosenttia ja parikohtainen poikastuotto 18 prosenttia viime vuotta pienempiä.
Pitkällä aikavälillä haapanan parikohtainen poikastuotto on ollut vakaa, mutta poikasten kokonaismäärä on pienentynyt pesivien parien vähenemisen takia. Viimeisen kymmenen vuoden aikana poikasten kokonaismäärä on kuitenkin ollut vakaa ja parikohtainen poikastuotto on kasvanut.
Telkällä heikko poikasvuosi
Telkän parimäärä koko maassa on 19 prosenttia pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella ja 18 prosenttia pienempi kuin viime vuonna. Telkkä on vähentynyt 15 prosenttia koko seurantajakson aikana.
Parikohtainen poikastuotto sekä poikasten kokonaismäärä ovat pitkällä aikavälillä pienentyneet, mutta viimeisen kymmenen vuoden aikana ne ovat olleet vakaita.
Tänä vuonna telkän poikasten kokonaismäärä oli 20 prosenttia ja parikohtainen poikastuotto 26 prosenttia pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella. Viime vuoteen verrattuna poikasten kokonaismäärä laski 11 prosenttia ja parikohtainen poikastuotto 16 prosenttia.
Lisätietoja vesilintuseurannasta.
Vesilintulaskenta – milloin, kuka ja miksi?
Vesilintuparit lasketaan viikko jäiden lähdön jälkeen ja toisen kerran 2–3 viikkoa myöhemmin. Poikueet lasketaan samoilla laskentapisteillä heinäkuussa. Tuloksena saatu aineisto koostuu vapaaehtoisten metsästäjien ja lintuharrastajien suorittamien pari- ja poikuelaskentojen tiedoista.
Vesilintulaskentojen päätavoitteena on seurata pesimäkantojen muutoksia ja selvittää sorsien lisääntymistulos erityyppisillä vesillä eri puolilla Suomea. Tulokset kertovat vuosittain, mitä pesimäkaudella luonnossa todella tapahtui.
Tänä vuonna tulokset jäivät monella lajilla odotuksia vaatimattomammiksi, vaikka kevät antoi aihetta toiveikkuuteen. Pitkäjänteinen seuranta auttaa kuitenkin hahmottamaan, miten kannat muuttuvat vuodesta toiseen ja millaisiin suuntiin suomalainen vesilintulajisto on kehittymässä.
Laskentatietoja tarvitaan metsästyksen mitoittamiseen, vesilintujen elinympäristöjen hoidon suunnitteluun sekä vesiluonnon monimuotoisuuden seurantaan. Lisäksi niitä käytetään lukuisissa tutkimushankkeissa.