Näin Suomessa pyydetään minkkiä
Lähes 2 000 minkinpyytäjää vastasi kyselyymme ja antoi kurkistuksen suomalaiseen minkinpyyntiin, josta tiedetään melko vähän.
Millainen on tyypillinen minkinpyytäjä ja mitä pyynnistä voidaan oppia? Näitä asioita selvitettiin Suomen riistakeskuksen ja Metsähallituksen vetämän Helmi-vieraspetohankkeen kevättalvella 2026 toteuttamassa verkkokyselyssä. Kysely oli kaikille avoin, mutta se suunnattiin pääsääntöisesti metsästäjille. Kyselyn yhtenä tavoitteena oli löytää hankkeeseen uusia, aktiivisia pyytäjiä.
Tyypillisellä pyytäjällä vuosien kokemus
Vastaajista 96 prosenttia oli miehiä ja valtaosa 36–65-vuotiaita. Kyselyn perusteella minkinpyynti ei ole nuorten suosiossa, sillä alle 30-vuotiaita vastaajia oli vain 15 prosenttia. Näyttääkin siltä, ettei ikääntyvien minkinpyytäjien lopettaessa uusia pyytäjiä ole tulossa tilalle riittävästi.
Suomessa vaikuttaisi olevan jo melko pitkät perinteet minkinpyynnissä, sillä lähes puolet vastaajista kertoi pyytävänsä minkkiä yli 16 vuoden kokemuksella. Pitkästä perinteestä huolimatta puolet vastaajista koki, että pyynti on heidän lähialueillaan vähentynyt viime vuosina.
Kyselyn perusteella minkkiä pyydetään melko tasaisesti ympäri Suomea. Tyypillisesti pyydetään yksin oman asuinpaikan välittömässä läheisyydessä tai metsästysseuran alueella.
Vesilintujen auttaminen motivoi
Ylivoimaisesti tärkeimpänä motivaattorina oli tieto minkin haitallisuudesta vesilinnuille. Tästä viestiminen onkin ollut yksi Helmi-vieraspetohankkeen tehtävistä. Vastaajat kokivat myös, että tietoisuus minkin haitallisuudesta on nostanut pyynnin arvostusta. Vastaajista yli puolet koki, että minkinpyyntiä arvostetaan.
Kyselyyn vastanneista moni koki velvollisuudekseen auttaa luontoa haitallista vieraspetoa vastaan. Myös minkin saaliiksi saaminen motivoi vastaajia.
Loukkujen hinta hillitsee pyyntiä
Suomessa minkinpyynti tapahtuu pääsääntöisesti loukkujen avulla. Poikkeuksena on saaristo, jossa loukkupyynnin ohella käytetään koiria. Koirien käyttö minkin pyynnissä on mantereellakin mahdollista, mutta ympäristön vuoksi hyvin hankalaa.
Kyselyyn vastanneista suurin osa käyttää toisesta päästä pyytävää loukkumallia, jossa on hetitappavat raudat. Myös läpikuljettavat loukkumallit hetitappavilla raudoilla ovat pyytäjien suosiossa.
Valtaosa käyttää alle viittä loukkua. Loukkujen määrään näyttäisi vaikuttavan niiden melko korkea hinta: yli puolet vastaajista pitäisi loukkuja enemmän, mikäli niiden ostamiseen saisi rahallista tukea. Kalliit loukut ja korkeat polttoainehinnat mainittiinkin pyyntiä eniten rajoittaviksi tekijöiksi. Kymmenillä raudoilla pyytäviä metsästäjiä on melko harvassa.
Minkin haju ja ruokasyötti suosituimmat houkuttimet
Ennen loukkujen asentamista lähes jokainen pyytäjä tekee maastotiedustelua eli etsii merkkejä minkeistä tai niille mieluisista paikoista. Melko yleistä on asentaa erilaisia ohjureita tai esteitä, joilla voidaan ohjata minkin kulkua loukkuun.
Vastanneista puolet hajusti loukun minkin omalla hajulla ja loput uskoivat ruokasyöttiin. Kaupallisia hajusteita käytetään hyvin vähän, vaikka samaan aikaan valtaosa niitä haluaisikin käyttää. Tämä voi kertoa siitä, etteivät nykyiset kaupalliset hajusteet toimi riittävän hyvin.
Hetitappavat raudat mahdollistavat loukkujen harvan tarkastusvälin, mikä helpottaa pyyntiä ja mahdollistaa suuren loukkumäärän pitämisen. Suurin osa vastaajista tarkastaa minkkiloukut noin viikon välein ja lähes kaikki vähintään kerran kahdessa viikossa. Elävänä pyytävät loukut on edelleen tarkastettava vähintään kerran vuorokaudessa.
Syksy aktiivisinta pyyntiaikaa
Minkkiä voidaan pyytää nykyisin ympäri vuoden, mutta aktiivisinta se on syksyisin. Tämä voi johtua siitä, että minkkiä pyydetään muun muassa vesilinnustuksen ohella. Mitä pidemmälle talvi etenee, sitä vähemmän pyynti motivoi.
Pyynti lisääntyy jälleen kevääksi. Kevät onkin tärkein aika pyytää minkkiä, jolloin saadaan poistettua lisääntyviä yksilöitä linnuston pesimäalueilta. Kesällä pyynti on melko vähäistä ja sitä kohdistetaan lähinnä tiedossa oleviin minkkeihin.
Saaliiksi muutamia minkkejä vuodessa
Suurin osa pyytäjistä saa saaliiksi 1–5 minkkiä vuodessa. Useita kymmeniä minkkejä saa jo melko harva ja yli 30 minkin pyytäjiä oli vain yksi prosentti vastaajista.
Noin kolmannes koki pyynnin vähentäneen alueensa minkkikantaa. Mutta lähes puolet koki kannan pysyneen suunnilleen samana ja osa koki sen jopa kasvaneen pyynnistä huolimatta.
Jokainen saaliiksi saatu minkki on arvokas
Kyselyn perusteella minkin haitallisuus on hyvin metsästäjäkunnan tiedossa ja se motivoi pyyntiin.
Pyynti on nykyisin mahdollista myös muille kuin metsästäjille, sillä siihen ei vaadita metsästyskorttia. Jokainen voi tehdä osansa taantuneiden vesilintukantojen hyväksi. Minkkiä voi pyytää esimerkiksi omassa kotirannassa. Yksikin saalisminkki on arvokas apu vesilinnuille.