SRVA-toimijoille ampumakoulutusta Itä-Suomessa

Poliisi oli saanut paljon koulutuspyyntöjä riistanhoitoyhdistyksiltä Itä-Suomen alueelta. Tasapuolisuuden nimissä koulutus järjestettiin yhtä aikaa jokaisen kolmen maakunnan alueella.

– Kovan kysynnän takia ei ollut mahdollisuutta järjestää omaa koulutustilaisuutta jokaiselle riistanhoitoyhdistykselle erikseen, kertoo vastaavana kouluttajana toiminut vanhempi konstaapeli Jaakko Heikkinen.

Pohjois-Savossa koulutus järjestettiin Tuusjärven, Pohjois-Karjalassa Lieksan Tainiovaaran ja Etelä-Savossa Juvan ampumaradalla. Jokaisella alueella koulutukseen osallistui noin 20 henkilöä molempina päivinä. Koulutus toteutettiin pienryhmissä, puolet aamupäivällä, toinen puoli iltapäivällä. Näin osallistujat saivat mahdollisimman paljon henkilökohtaista ohjausta.

Kouluttajakoulutus

Opetuksesta vastasivat kokeneet voimankäytön kouluttajat, joiden työtehtäviin kuuluu poliisien kouluttaminen.

– Poliisi halusi mukaan sellaisia henkilöitä, jotka jalkauttavat poliisin antamaa koulutusta eteenpäin omissa riistanhoitoyhdistysten koulutuksissa, mainitsee Heikkinen.

Koulutus sisälsi ase- ja ampumaturvallisuutta, ammuntakoulutusta kiväärillä ja haulikolla, hätäensiapuun sisältyvää kiristyssiteen käyttämistä sekä toimintaa vaativalla SRVA-tehtävällä. Erityisesti käsiteltiin asioita, mitä kouluttajan tulee huomioida vetäessään jatkossa omia koulutuksia.

Turvallisuus ennen kaikkea

Turvalliseen aseenkäsittelyn neljä sääntöä ovat perustana kaikelle ampumatoiminnalle ja niitä sovelletaan kaikessa aseenkäsittelyssä. 

– Aseenkäsittelyssä turvallisuus on aina etusijalla. Ase on aina ladattu, kunnes toisin todistetaan, huomauttaa Heikkinen.

Koulutuksessa turvallisuuden korostaminen alkoi siitä, kun asetta otetaan esille: oikeanlainen ote aseesta, varmistaminen, piipun turvallinen suuntaus, patruunapesän ja lippaan tai makasiinin tarkistus. Harjoituksessa liikkuminen suoritettiin aina tyhjän aseen kanssa, lukko auki.

Poliisi toi ampumaharjoitteluun uudenlaista näkökulmaa

Koulutuksessa harjoiteltiin monipuolisesti haulikko- ja kivääriammuntaa tavoilla, jotka eivät yleensä kuulu riistanhoitoyhdistysten järjestämiin harjoitusammuntoihin. Varsinkaan haulikon täyteisillä.

Tarkoitus oli kehittää yksilön nopeutta laadukkaan laukauksen ampumiseen, uudelleen lataamiseen ja toisen laukauksen ampumiseen osumatarkkuudesta tinkimättä.

Harjoittelu alkoi tasonmittauksella, jolla selvitettiin ampujan niin sanottu päivän kunto. Se toimi hyvänä herättelynä, varsinkin jos aseenkäsittelyssä tai osumatarkkuudessa on korjattavaa. Usein on, varsinkin jos säännöllinen ampumaharjoittelu on jäänyt vähäiseksi.SRVA-tehtävällä ei harjoitella, vaan sen on hoiduttava odotetulla tavalla.

Tasonmittauksen jälkeen ammuttiin reagoiviin maalilaitteisiin. Osuma-alue vastasi kooltaan hirven tai karhun kuolettavaa osuma-aluetta matkan ollessa 50 metriä. Laukauksia kertyi jokaiselle useita kymmeniä, koska toistot tuovat suorituksiin varmuutta.

Lopuksi harjoiteltiin ampumista sivulle juoksevaan ja päälle syöksyvään karhutauluun. Ammunnan aikana suoritusvarmuus ja osumatarkkuus paranivat huomattavasti.

Massiivisen verenvuodon tyrehdyttäminen

Henkeä uhkaava massiivinen verenvuoto voi seurata esimerkiksi karhun tai villisian hyökkäyksestä tai ampumahaavasta.

Näissä tilanteissa kiristyssiteen oikeanlainen laittaminen vuotavaan raajaan voi pelastaa hengen. Koulutuksessa harjoiteltiin kiristyssiteen laittamista omaan ja kaverin raajaan. Kiristyssiteitä pitäisi olla aina riittävästi saatavilla SRVA-tehtävää hoidettaessa.

Positiivinen koulutuksen anti

Koulutuksen jokaisessa osa-alueessa painotettiin kouluttajan osaamista ja asioita, joita hänen tulee huomioida vetäessään itse koulutusta.

Esimerkiksi ammuntaosio ei ollut pelkästään ampumista. Se oli myös opetusta siitä, miten kouluttaja avaa harjoituksen, vastaa turvallisuudesta, johtaa koulutusta sekä tarkkailee turvallista aseenkäsittelyä harjoituksen aikana.

Koulutukseen osallistuvat olivat erittäin tyytyväisiä.

– Vaikka päivä oli tarkasti johdettua ja ohjattua, vallitsi ampumaradalla rento ja positiivinen tunnelma. Poliisin puolelta voidaan todeta, että oli erittäin mukavaa kouluttaa, kun osallistujat olivat motivoituneita ja osaavia. Rentoa, mutta napakkaa tekemistä, totesi harjoituksen pääkouluttajana toiminut vanhempi konstaapeli Jaakko Heikkinen.

Itä-Suomesta mallia muualle Suomeen

Poliisin koulutukset tuovat SRVA-koulutuksiin uusia näkökulmia. Niiden merkitys voi olla ratkaiseva suurpetokantojen kasvaessa myös alueilla, joilla ongelmiin ei ole aiemmin tarvinnut puuttua.

Erittäin positiiviset palautteet kannustavat ottamaan koulutustavan käyttöön muuallakin Suomessa.