Vesilintuja koskeva riistatieto ei synny itsestään. Luonnonvarakeskus (Luke) ja Luonnontieteellinen keskusmuseo (Luomus) koordinoivat kansallista vesilintuseurantaa, ja metsästäjät ja lintuharrastajat toteuttavat laskennat käytännössä. Vuonna 2024 vesilintujen parilaskentoja tehtiin 1 196 laskentapisteellä ja poikuelaskentoja 704 pisteellä.

Luke laatii vuosittain arviot vesilintulajien kannankehityksistä ja tärkeimpien riistasorsien osalta myös poikasten määrän ja parikohtaisen poikastuoton kehityksestä. Vuosittain kerättävä tieto on ainoa luotettava tapa saada ajantasaista tietoa vesilintukantojen tilasta.

Viimeisimmän seurantaraportin mukaan suurin osa seurannan piirissä olevista vesilintulajeista on pitkällä aikavälillä taantunut. Esimerkiksi haapanan parimäärä on viimeisen 40 vuoden aikana pienentynyt 59 prosenttia. Jouhisorsan vastaava luku on jopa 74 prosenttia. Tämä korostaa tarvetta jatkuvalle seurannalle.

Kohti kestävän metsästyksen säätelyä

Harvalukuisten lajien lisäksi myös monien runsaiden riistasorsien kannat ovat taantuneet huolestuttavasti. Tämän kehityksen myötä on kasvava tarve entistä tarkemmalle metsästyksen säätelylle, jotta lajien kannat säilyvät kestävästi metsästettävinä tulevaisuudessakin.

Suomi on EU:n mittakaavassa monen vesilintulajin tärkein pesimäalue, ja siksi tieteellinen ja strateginen työ vastuullisen ja kestävän vesilinnustuksen edistämiseksi on meillä keskeistä. Tarkka alueellinen tieto lintukannoista on välttämätön pohja kestävälle metsästykselle, erityisesti muuttoreittitason kannanhoidon (AEWA) yhteydessä.

Vaikka uudet teknologiat, kuten lintujen satelliittiseurannat, tuottavat arvokasta lisätietoa, ne eivät korvaa riistatiedon kivijalkana toimivia vuosittaisia lintulaskentoja. Varsinaiseen tiedonkeruuseen eli pari- ja poikuelaskentojen toteuttamiseen ei ainakaan toistaiseksi ole tarjolla teknologisia taikatemppuja, vaan vapaaehtoisia lintulaskijoita tarvitaan yhä. Vesilintulaskennan pisteverkoston alueellisen kattavuuden parantaminen entuudestaan on avainasemassa, jotta maamme vesilintukannoista saadaan tarkempi kuva.

Yksi Luken pienriistatutkimuksen lähivuosien tärkeimmistä hankkeista on riistavesilintujen kansallisten kanta-arvioiden laatiminen elinympäristömallinnuksen avulla. Mallien avulla saadaan tarkkaa ja alueellisesti rajattavissa olevaa tietoa vesilintukantojen koosta ja levinneisyydestä. Kansallisia vesilintujen parimääriä ei ole aiemmin mallinnettu modernien tilastotieteellisten menetelmien avulla, joten tutkimus tuottaa aiempaa täsmällisempiä arvioita lajien alueellisista parimääristä. Nämä arviot ovat keskeisiä kestävän metsästyksen suunnittelussa.

Yhdessä enemmän

Vesilintujen metsästys on sorsakantojen taantumisen vuoksi suurella todennäköisyydellä siirtymässä tarkemman säätelyn piiriin. On yhteinen etu, että säätelyn perustana on laadukas seurantatieto. Vesilintulaskentoihin kaivataan siksi lisää osallistujia.

Vesilintujen laskenta on helpompaa ja palkitsevampaa kuin moni uskoo, ja laskentoja ehtii hyvin tekemään useassa pisteessä saman aamun aikana, miksei jopa arkena ennen päivätöiden alkamista. Laskentaan riittää, että tunnistaa vesilinnut ja pystyy kirjaamaan havainnot lomakkeelle tai mieluiten sähköiseen järjestelmään. Kevään ja kesän laskenta on mukavaa retkeilyä ja havainnointia, joka syventää vesilintujen ja myös jahtimaiden tuntemusta.

Osallistumalla laskentoihin tuet vesilintujen kannanseurantaa ja kestävän metsästyksen tulevaisuutta. Samalla edistät laajempia kansallisia hankkeita, kuten SOTKA-kosteikko- ja Helmi-hankkeita sekä muuttoreittitason kannanhoitoa.

Luke tutkii myös ympäristössä tapahtuvien muutosten kuten elinympäristöjen heikkenemisen, ilmastonmuutoksen, metsästyksen ja peto-saalissuhteiden vaikutusta vesilintuihin. Laskentoihin osallistumalla olet mukana varmistamassa, että vesilinnustus säilyy kestävänä ja riistakannat elinvoimaisina myös tuleville sukupolville.