Perinteisesti suomalaiset ovat suhtautuneet metsästykseen hyvin myönteisesti, joka ilmenee säännöllisesti tehdyistä kyselytutkimuksista.

Asenteissa on havaittavissa muutoksia. Eri ajankohtien mielipidekyselyiden tuloksien vertailu osoittaa, että kielteisesti metsästykseen suhtautuvien osuus on hieman kasvanut. Vuonna 2023 kuvaili suhtautumistaan metsästykseen melko tai erittäin kielteiseksi vain 13,7 prosenttia, mikä on enemmän kuin vuosina 2018 ja 2013.

Metsästäjän tunteminen vaikuttaa asenteeseen myönteisesti

Metsästykseen ja sen kestävyyteen kielteisesti suhtautuvat ovat ensisijaisesti naisia, nuoria, kerrostalossa asuvia ja ihmisiä, joilla on vähän tietoa metsästyksestä. He saavat tietoa metsästyksestä erityisesti koulusta, työpaikalta, sanomalehdistä, televisiosta, radiosta ja sosiaalisesta mediasta.

Yhteistä kielteisesti suhtautuville on myös se, etteivät he tunne metsästäjiä. Kielteinen suhtautuminen on tässä ryhmässä yli kaksi kertaa yleisempää, kuin niiden keskuudessa, jotka tuntevat metsästäjän.

Yhä useampi ei tunne metsästäjiä

Tilastojen perusteella metsästäjien osuus yhteiskunnassa on laskenut hieman ja samalla niiden osuus, jotka eivät tunne metsästäjiä, on kasvanut hieman. Vuonna 2013 joka kuudes suomalainen ei tuntenut metsästäjiä. Kymmenen vuotta myöhemmin heitä oli joka neljäs.

Samalla niiden osuus, jotka luottavat sukulaisilta ja tuttavilta (ilmeisesti metsästäjiltä) saatuihin tietoihin metsästyksestä, on laskenut. Vuonna 2013 lähes puolet suomalaisista luottivat sukulaisiltaan tai tuttaviltaan saamiinsa tietoihin metsästyksestä, mutta kymmenen vuotta myöhemmin osuus oli enää alle kolmasosa.

Osa naisista etääntyy metsästyksestä, vaikka yhä useampi nainen metsästää

Vuonna 2013 naisista 17 prosenttia ei tuntenut metsästäjiä. Jo tuolloin osuus oli korkea, mutta vuonna 2023 se oli noussut jo 29 prosenttiin. Samalla on vähentynyt niiden naisten osuus, jotka eivät tunne metsästäjiä mutta suhtautuvat metsästykseen myönteisesti. Vuonna 2013 heitä oli kolmannes, vuonna 2023 enää reilu viidennes. Eli vain noin joka viides nainen, joka ei tunne metsästäjiä, suhtautuu metsästykseen myönteisesti. Naisten etääntyminen metsästyksestä on huolestuttavaa.

Metsästävien naisten määrä on kasvanut merkittävästi, mutta heidän osuutensa suomalaisista naisista oli vuonna 2023 vain noin yksi prosentti. Vastaavasti 12 prosenttia Suomen miehistä metsästää.

Metsästäjien kannattaa olla aktiivisia

Se, että Suomessa on paljon metsästäjiä, ja että he kertovat elämäntavastaan ymmärrettävästi, on ilmeisen suuri vaikutus yhteiskunnan suhtautumiseen.

Kaupungeissa asuvilla metsästäjillä on tässä keskeinen rooli. Nykyisin lähes kolme neljäsosaa suomalaisista asuu kaupunkialueilla. Tutkimusyhtiö MDI ennustaa väestön kasvavan lähitulevaisuudessa erityisesti yliopistokaupunkiseuduilla. Samaan aikaan maaseudun väestö vähenee merkittävästi.

Nuoret kaupunkilaiset ovat tärkeä kohderyhmä metsästystä koskevassa viestinnässä. Aikaisemmin monilla kaupunkilaisilla oli jonkinlainen yhteys maaseutuun. Ehkä oma isä tai isoisä metsästi ja tietoa metsästyksestä tuli sitä kautta. Kaupungistuminen on kuitenkin jatkunut jo useiden sukupolvien ajan, eikä suurten kaupunkien nuorilla enää välttämättä ole suoraa kontaktia metsästykseen. Koulusta, tiedotusvälineistä ja sosiaalisesta mediasta saadut tiedot voivat olla ainoita, joita nuori kaupunkilainen metsästyksestä saa.

Mitä kouluissa tapahtuu?

Herää luonnollisesti kysymys siitä, miten kouluissa puhutaan metsästyksestä, jos kouluista saatu tieto johtaa kielteiseen suhtautumiseen. Sama koskee mediaa.

Jokaisen metsästäjän kannattaakin miettiä, millaista kuvaa metsästyksestä haluaa välittää suurelle yleisölle. Tällä on ratkaiseva vaikutus siihen, miten yhteiskunta suhtautuu metsästykseen tulevaisuudessa.

Turun yliopisto on jatkoanalysoinut Taloustutkimuksen keräämää kyselydataa yhteistyössä Suomen riistakeskuksen kanssa. Kyselydata on kerätty 3 089 vastaajalta. Lisää luettavaa löytyy Yhteiskunnan suhtautuminen metsästykseen -raportista.