Opettaja Tero Liljeblad kertoi, että koululaisten kanssa oli tutustuttu koulussa ennalta asiaan. Oli keskusteltu mikä eläin hirvi on, miten se liittyy suomalaiseen metsäluontoon, ja miksi ja miten sitä pyydetään.

Haapajärvellä on seitsemän metsästysseuraa. Muutama niistä järjestää koululaisille mahdollisuuden tutustua ja osallistua hirvenmetsästykseen. Nyt koululaiset pääsivät mukaan Haapajärven Pohjoisen Metsästysseura ry:n porukan jahtiin.

– Yhteistyöllä koulujen kanssa on pitkät perinteet. Sitä on tehty liki parikymmentä vuotta, muistelee seuran entinen puheenjohtaja Lauri Varila.

Turvallisesti yhdessä

Metsästäjät ja koululaiset kokoontuivat koulun parkkipaikalla. Metsästäjät varmistivat, että kaikilla osallistujilla oli yllään lainmukaiset varusteet, eli selvästi näkyvät oranssit liivit tai takki, sekä oranssi päähine. Joillakin lapsilla ei ollut mukanaan riittäviä varusteita. Metsästäjät olivat varautuneet tähän ja kaikille löytyi lainmukaiset kamppeet.

Seuraavaksi koululaiset jaettiin metsästäjien mukaan. Yhden metsästäjän mukana kulki kaksi oppilasta. Seuran puheenjohtajan ja metsästyksen johtajan Jan Katvalan mukana olivat kuudesluokkalainen Iina Myllylahti ja viidesluokkalainen Amanda Olkkola. Jälkimmäinen oli osallistunut aiemminkin hirven pyyntiin.

Passipaikalla tytöt seisoivat Katvalan takana. Etupuolelle ei ollut mitään asiaa turvallisuussyistä. Katvala painotti, että kesken pyynnin ei vaihdeta passipaikkaa, koska se vaikuttaa ampumasektoreihin ja ilman metsästyksen johtajan lupaa siirtyminen aiheuttaa myös vaaratilanteen.

– Metsästäjien ja koirien paikat näkyvät tässä Tracker-kännykkäsovelluksessa. Metsästäjät pitävät keskenään yhteyttä radiopuhelimilla, selvitti Katvala.

Koululaiset pääsivät vetämään hirveä

Hirven kaatoon meni pari tuntia. Kaadosta ilmoitettiin heti metsästyksen johtajalle, joka antoi metsästäjille ja heidän mukanaan seuranneille koululaisille luvan poistua passipaikoilta ja siirtyä paikalle, johon hirven vasa oli kaadettu. Se oli metsäautotien varrella, joten kaikkien oli helppo päästä sinne.

Metsästäjät ja koululaiset kokoontuivat kaatuneen hirven luokse. Kaadon jälkeen tehtiin normaalit toimenpiteet. Koululaiset vetivät hirven metsästäjien apuna tielle, jossa metsästäjät nostivat saaliin autoon.

Kylmyys yllätti

Seuraavaksi ohjelmassa oli makkaranpaistoa ja eväiden nauttimista laavulla. Koululaiset palelivat, vaikka moni sanoi pukeutuneensa lämpimästi. Kolea sää yllätti ja porukka oli kylmissään. Se oli monen mielestä päivän kurjin juttu.

Koululaisista yksi kertoi jännittäneensä vähän sitä, tulevatko hirvet päälle. Toista lasta oli ennalta harmittanut se, että hirvenmetsästyksessä olisi tylsää, mutta hän yllättyi iloisesti, kun päivän lopussa huomasi oppineensa paljon uusia asioita.

Osalla lapsista oli aiempaa kokemusta eri eläinten metsästyksestä sukulaisten kanssa. Muutama oli käynyt hirvimetsälläkin.

– Parasta tässä päivässä oli suloiset metsästyskoirat, erityisesti jämtlanninpystykorva Diablo, iloitsivat lapset.

Lisäksi he mainitsivat, että erityisen kivaa oli kaverit, kivat metsästäjät ja passissa oleminen, makkaranpaisto ja eväät.