Suomessa metsästäjämäärät on tilastoitu kalenterivuosittain, Ruotsissa metsästysvuosittain. Ruotsin tietojen lähteenä on käytetty Ruotsin ympäristöviranomaisen (Naturvårdsverket) metsästäjätilastoja.

Suomessa metsästyskortin lunasti vuonna 2024 kaikkiaan 301 963 metsästäjää, lähes yhtä moni kuin vuotta aiemmin. Ruotsissa metsästyskortin maksoi viime metsästysvuonna 249 564 metsästäjää.

On huomattava, ettei Ruotsin luvussa ole mukana niitä alle 18-vuotiaita metsästäjiä, joilla ei ole omia aselupia. Ruotsissa alaikäisen metsästäjän ei tarvitse maksaa riistanhoitomaksua, jos omia aselupia ei ole. Tilastoissa ei myöskään ole huomioitu Ruotsissa vierailevien ulkomaalaisten metsästäjien lunastamia metsästyskortteja.

Pääpiirteissään Suomen ja Ruotsin metsästäjätilastot ovat samansuuntaisia. Molemmissa maissa metsästäjien kokonaismäärä on tarkastelujaksolla ollut laskeva, naismetsästäjien osuus sen sijaan on selvästi nouseva. Tämä kehityskulku näyttää jatkuvan: viime vuonna Suomessa metsästäjätutkinnon suorittaneista 6 649 henkilöstä 27 prosenttia oli naisia. Ruotsissa metsästäjätutkinnon suoritti 6 866 henkilöä ja 20 prosenttia heistä oli naisia.

Metsästyskortin lunastaneiden täysi-ikäisten metsästäjien ikärakenne on Suomessa ja Ruotsissa melko samanlainen. Suurimmat ikäluokat ovat 50–59-vuotiaissa ja 60–69-vuotiaissa. Yli 70-vuotiaiden metsästäjien määrä on molemmissa maissa ollut selvästi kasvussa.