Kannanhoidollinen pyynti on käytännössä tällä hetkellä kokonaan estynyt, koska EU:n luontodirektiivin edellyttämää päämäärää lajien suojelusta poikkeamiseksi ei ole hyväksytty kansallisissa tuomioistuimissa.

Hyväksyttävä päämäärä

Työryhmän ehdotusten tavoitteena on ennen kaikkea tukea hyväksyttävän päämäärän kuvaamista, kun poikkeuslupia haetaan ja niitä käsitellään Suomen riistakeskuksessa. 

Tämän takia metsästyslakia ehdotetaan muutettavaksi. Laissa säädettäisiin toimivalta maa- ja metsätalousministeriölle ministeriön asetuksella asettaa luontodirektiivin 16 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaisen poikkeuslupaharkinnan tueksi kannanhoidollisen metsästyksen päämäärä. 

Kompastuskivenä on ollut nimenomaan se, että hallinto-oikeudet eivät ole hyväksyneet Suomen riistakeskuksen itsenäisesti asettamia päämääriä, koska lainsäädännöstä ei ole tullut suoraa säännöstä päämäärän asetantaan.

Alueelliset perustelut 

Myös alueellisten perustelujen merkitys on korostunut lupakäytäntöä linjaavissa korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuissa. Suurpetojen hoitosuunnitelmia ehdotetaan päivitettäväksi siten, että niissä asetetaan nykyistä tarkemmat lajien biologiasta sekä muista olennaisista seikoista johdettavat kannanhoitoalueet, jotka vahvistetaan maa- ja metsätalousministeriön asetuksella. Asetuksen osalta ehdotetaan myös, että suurimmat sallitut saalismäärät asetetaan kannanhoitoalueittain. Esityksillä pyritään tukemaan sitä, että poikkeusluvissa voidaan ottaa paremmin huomioon suurpetojen ja niiden vaikutusten alueellisuus. 

Taloudelliset ja sosiaaliset seikat

Metsästyslakia ehdotetaan muutettavaksi myös siten, että siinä säädettäisiin suurpetojen poikkeuslupien myöntämistä koskeva tavoite vastaamaan Bernin sopimuksen 2 artiklaa ja luontodirektiivin 2.3 artiklaa, joissa edellytetään ekologisten seikkojen lisäksi otettavaksi huomioon myös taloudelliset ja sosiaaliset seikat.

Luontodirektiivin 2.3 artiklassa asia sanoitetaan näin: ”Tämän direktiivin mukaisesti toteutetuilla toimenpiteillä otetaan huomioon taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset vaatimukset sekä alueelliset ja paikalliset erityispiirteet.”

Voimaan 2025?

Työryhmä esittää, että hallituksen esitys metsästyslain muuttamisesta vietäisiin eduskuntaan alkuvuodesta 2025, jotta se ehtisi voimaan ennen ensi syksynä alkavaa metsästyskautta. Lisäksi karhukannan hoitosuunnitelman päivitys ja susikannan hoitosuunnitelman viimeistely alkaisivat välittömästi. Karhun osalta työ tulisi saada valmiiksi loppukeväästä 2025 ja suden osalta ensi syksynä. Näin toimimalla Suomen riistakeskus voisi ottaa muutokset huomioon kesällä 2025 tehdessään päätöksiä karhun kannanhoidolliseen metsästykseen.

Lisäksi maa- ja metsätalousministeriö tulee jatkamaan aktiivista EU-tason vaikuttamista. Bernin sopimuksessa joulukuussa 2024 aikaansaatu suden suojelustatuksen muutos edellyttää vielä EU:ssa tehtävää luontodirektiivin liitemuutosta. Kokonaisuus tulee vaikuttamaan osaltaan suden kannanhoidollisen metsästyksen mahdollisuuksiin.