Drooneilla hirvivahinkoja ehkäisemään
Syksyllä alkaneessa hankkeessa selvitetään droonin käyttöä syönninestoaineen levittämiseen valittuihin taimiin. Samalla arvioidaan, onko menetelmällä liiketoimintaedellytyksiä osana metsäpalveluyrittäjien toimintaa.
Hirvi aiheuttaa vahinkoa erityisesti männyntaimikoissa talvikaudella, kun muu ravinnontarjonta on vähäistä. Vahingot kohdentuvat etenkin talvilaidunalueille, joille hirvet siirtyvät myöhään syksyllä. Talvella paksun lumipeitteen aikana hirvi välttää turhaa liikkumista, jolloin taimien syönti voi aiheuttaa paikallisesti vahinkoa. Kannan säätelyn lisäksi hirven aiheuttamia vahinkoja voidaan torjua muun muassa metsänhoitomenetelmillä ja syönninestoaineella, jota levitetään taimiin syksyllä.
Noin vuosikymmenen ajan markkinoilla on ollut lampaanrasvaan pohjautuva syönninestoaine, jonka tehosta on tutkimusnäyttöä ja hyviä käyttäjäkokemuksia. Aineen levittäminen on tehty pitkälti metsänomistajien omana työnä reppuruiskun avulla. Nyt selvitetään, voidaanko suojattavat taimet tunnistaa koneoppimisen ja tekoälyn avulla ja levittää syönninestoaine droonilla eli kauko-ohjattavalla miehittämättömällä ilma-aluksella tarkasti kuhunkin suojattavaan taimeen.
artikkeli jatkuu
Oikea puulaji oikealle paikalle
Hirvivahinkojen pelossa metsänuudistamisessa suositaan nykyään liiaksi kuusta, mikä yhdessä ilmastonmuutoksen kanssa lisää muun muassa hyönteis- ja myrskytuhojen riskiä. Tutkimushankkeen tavoitteena on männyntaimikoiden suojaamista kehittämällä edistää oikean puulajin kasvattamista oikealla kasvupaikalla.
Toisena tavoitteena on edistää metsien sekapuustoisuutta ja monimuotoisuutta sekä lisätä puuston kasvua ja hiilensidontaa. Pyrkimyksenä on kehittää kustannustehokas menetelmä metsäpalveluyrittäjien ja metsänomistajien hyödynnettäväksi.
Laajaa asiantuntemusta
HirviDrone-hankkeen toteutusta koordinoi Suomen Metsäkeskus. Se tekee karkoteaineen lentolevitykseen liittyvää teknistä ja taloudellista arviointia. Tavoitteena on selvittää, mikä lentolevityksen kustannus ja tuottavuus ovat verrattuna maalevitykseen ja millaisilla reunaehdoilla karkoteaineen lentolevitys voisi muotoutua osaksi metsäpalveluyrittäjien liiketoimintaa. Suomen metsäkeskus käy aktiivista keskustelua sidosryhmien kanssa hankkeen innovaatio- ja ohjausryhmissä, jotka ohjaavat hankkeen toteutusta ja arvioivat sen tuloksia.
Suomen riistakeskuksen tehtävänä on tuottaa taustaselvityksiä aiemmasta syönninestoaineen jakelusta, käytöstä ja käyttäjien kokemuksista sekä hirvieläintilanteesta tutkimusalueella.
Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus kehittää tekoälypohjaisen kaukokartoitusmenetelmän, jotta syönninestoaineen ruiskutus kohdistuu tarkasti laadukkaisiin taimiyksilöihin. Se varmistaa parhaan suojan ja tuo merkittäviä kustannussäästöjä. Tekoäly koulutetaan aineistolla, joka sisältää opetusalueilla kerättyjä tarkkoja droonikuvia taimista sekä niiden maastossa arvioidut laatuluokitukset. Käytännön operoinnissa alue kartoitetaan ennen ruiskutusta, ja ruiskudrooneille annetaan sijainnit niistä taimista, jotka kannattaa suojata.
Luonnonvarakeskus vastaa drooneilla toteutettavan syönninestoaineen levitysmenetelmän kehityksestä. Tavoitteena on kehittää automatisoitu taimikohtaisen ruiskutuksen mahdollistava menetelmä. Työ vaatii ruiskudroonien ohjelmistokehitystyötä kohdennettuun ruiskutukseen soveltuviksi ja maastossa tapahtuvia kokeiluita hirvien syönnöksiä estävän käsittelyn taloudelliseksi toteuttamiseksi.
HirviDrone-hanke
Hankkeen toteuttavat vuosina 2024–2026 yhteistyössä Suomen metsäkeskus, Luonnonvarakeskus, Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus ja Suomen riistakeskus. Hankkeen innovaatioryhmässä kehitettävää ratkaisua arviomassa ovat muun muassa Finsilva, CareliaForest Consulting, Metsähallituksen eräpalvelut, Kuusamon yhteismetsä, EräsPete ja yksityinen metsänomistaja Esa Rantakangas.
Hankkeen tulokset julkaistaan ja ne ovat kaikkien metsäsektorin toimijoiden käytettävissä. Hankkeelle on myönnetty rahoitus Euroopan unionin maaseuturahastosta.
