Ruovikoiden supikoirapankit ja drooni

Drooneja ei ole aiemmin saanut käyttää vieraspetojen jäljittämiseen tai hätyyttämiseen, mutta lainsäädäntömuutos muutti tilanteen.

Helmi-hankkeessa on tehty lämpökameralla varustetulla droonilla supikoirakartoitusta, jonka myötä ymmärsimme ohjata koiria riittävän syvälle ruovikoihin. Yli 50 piilottelevaa supikoiraa on sen jälkeen poistettu Helmi-hoitokohteiden vaikeista ruovikko-olosuhteista. Ajankäytöllinen tehokkuus ja onnistumisvarmuus paranee merkittävästi lakimuutoksen myötä.

artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenartikkeli jatkuu

Tiheä ruovikko on koiralle haastava ympäristö. Kokenutkin pintapyyntikoira saattaa ohittaa läheltä supikoirien makuupaikat, ilmaisematta supikoirien olemassaoloa. Tämä lienee syy sille, miksi supikoirat hakeutuvat ruovikoihin turvaan.

Lukuisissa tapauksissa supikoirapariskunnat pysyivät tiheiden ruovikoiden suojissa vierailematta kuukausiin makuupaikkojen viereen sijoitetuilla kamerahaaskoilla. Juuri tällaiset pariskunnat selittävät, kuinka tehopyydetyille alueille syntyy pentueita kuin tyhjästä.

Etsi kartalta veden saartamat ruovikot

Helmi-hankkeessa on tehty sadoittain kartoituslentoja. Pelkästään Uudellamaalla on dokumentoitu yli 100 supikoiraa lintuvesiruovikoista. Päivämakuupaikoissa on johdonmukaisuutta: supikoirat valikoivat makuupaikansa usein siten, ettei sitä voi lähestyä kastumatta ainakaan pelkissä kumisaappaissa. Ensimmäisenä kannattaakin etsiä ojien, kanavien, avoveden sekä upottavien lettojen rajaamista tiheäkasvuisista ruovikoista.

Vaikka paikat ovat usein hyvin märkiä ja lähellä ruovikoiden avovesirajaa, ovat itse makuupaikat ainakin muutaman sentin vedenpinnan yläpuolella. Supikoirat eivät sentään nuku suorassa vesikontaktissa, vaan kasaavat ruo’oista kuivat ”patjat”.

Helmi-hoitoalueillamme osaamme nyt suunnitella pyyntiä yhä paremmalla osumatarkkuudella hyödyntäen kanootteja, veneitä, sekä kantavia jäitä. Viimeisimpänä on otettu käyttöön reppumalliset packraftit, joilla pääsee paikkoihin, joihin ei kahlaten pääse.

Massapyynnin täydentäjä

Alhaisen pyyntipaineen alueilta on löytynyt hurjimmillaan supikoira jokaista alueen ruovikkohehtaaria kohden. Ei liene epäselvää, miksei alueen linnuilla ole poikastuottoa. Ruovikkoalueilla piilottelevat ovat kaikkein haitallisimpia supikoirayksilöitä saalistaessaan ja lisääntyessään linnustoalueiden ytimissä.

Silti jatkossakin on ensin organisoitava tehopyynti vähintään kahden kilometrin säteellä kosteikkoalueen ympärille. Vasta kun suuralueen supikoirakanta on harvennettu, on mahdollista poistaa ruovikoiden pariskunnat niin, ettei sinne muuta uusia supikoiria heti tilalle.

Ruovikoiden pyyntitaktiikka

Kehittäessämme ruovikkoalueiden pyyntitaktiikoita olemme hyödyntäneet erityyppisiä koiria. Mikä tahansa riittävän petovietin sekä pysäyttämiskyvyn omaava koira on käyttökelpoinen mutta kylmän kauden aikaan kaivataan halua toimia jäisessä vedessä, kykyä syöksyä tiheiden ruovikoiden ja upottavan mudan läpi vauhdilla, sekä taitoa hyödyntää ilmavainua ja kuuloa.

Esimerkiksi vilkkaiden teiden varsilla ja vaarallisissa jääolosuhteissa edellytyksenä on myös koiran ohjattavuus ja tottelevaisuus. Kohteilla, joilla koiralla on tilaa toimia, ovat perinteiset jälkitarkat ja itsenäisesti työskentelevät koirat omimmillaan.

Kahden koiran työnjako toimii usein hyvin. Ideaalitilanteessa toisilleen tutut koirat pysäyttävät oman supikoiransa mahdollisimman lähelle löytöpaikkaa. Heikoilla jäillä tai upottavissa mutapohjissa pitkät jäljitykset johtavat usein toisen supikoiran hukkaamiseen, tai pahimmillaan vaaratilanteeseen koirille.

Lakimuutoksen myötä koirille kannattaa alkaa opettaa hakeutumista suoraan droonin osoittamaan paikkaan. Koirien kokemuksen kartuttua onnistumisprosentit saadaan droonin avulla erinomaisiksi.

Oma lisäarvonsa on, että tämä pyynti tehdään päiväsaikaan.

Lämpökameradroonin käyttö

Perehdy droonin lennättämiseen ja siihen liittyvään lainsäädäntöön. Pääsääntöisesti tulee suorittaa verkkoteoriakoe. Lisäksi tulee selvittää mahdolliset lentokielto- ja rajoitusalueet.

Laitteen asetusten optimointiin on syytä perehtyä. Esimerkiksi lämpötilamittauksen skaalavalinta on käyttämässämme mallissa vaikuttanut ratkaisevasti supikoirien havaitsemiseen. Aurinkoisella säällä näyttöä pitää kalibroida jatkuvasti, eikä sekään välttämättä auta. Hieman yllättäen supikoirat jäävät usein havaitsematta myös kylmän yön jälkeen, mikäli niiden turkki on jääriitteessä. Tällöin lämpökamera saattaa erotella esimerkiksi kahlaajalintuja, mutta supikoiria ei näytöltä tahdo erottaa ennen kuin ne ravistelevat itsensä kuiviksi. Lumen kertyessä ruovikoihin etsiminen käy lähes mahdottomaksi, jos lunta on paksulti.

Parhaita ovat pilviset, mutta kuivat ja viileät päivät. Parhaat ajankohdat supikoirien löytämiseksi ruovikoista ovat olleet loka-marraskuu, sekä helmi-toukokuu.

Lentoreitti tulee ohjata manuaalisesti tai ohjelmoida ennalta karttaan koko ruovikkoalueen kattava siksakkaava reitti. Lentokorkeus riippuu sääoloista, ruovikon tiheydestä sekä lämpökameran ominaisuuksista.

Linnustoalueiden vapauttaminen supikoirista on Etelä-Suomessakin nyt mahdollista

Näyttää siltä, että linnustoalueita on mantereenkin oloissa mahdollista pyytää täysin supikoirattomaksi ainakin kriittisimmän muninta- ja haudontakauden ajaksi. Erityisesti loppukeväisessä pyynnissä kannattaa hyödyntää mahdollisuutta lämpökameradroonilla avustettuun täsmäpyyntiin. Drooni paljastaa myös muun eläimistön, jota ei saa häiritä.

Drooneja ja kylmään vesityöskentelyyn soveltuvia koiria ei toki ole saatavilla joka paikassa. Mutta ilman drooneja ja aivan tavallisilla pintapyyntikoirilla voidaan ruovikoita puhdistaa hyödyntäen etenkin kylmin talviaika tammi-helmikuussa, jolloin Etelä-Suomessakin on usein kantavat jäät. Kannustamme kokeilemaan päiväpyyntiä pintapyyntikoirilla ruovikkoalueilla.