Poliisi ja Suomen riistakeskus järjestivät 12. joulukuuta erävalvontaan keskittyvän webinaarin, joka keräsi linjoille noin 100 erävalvontaan osallistuvaa toimijaa. Tilaisuuden tavoitteena oli syventää yhteistyötä ja tiedonvaihtoa eri toimijoiden kesken sekä tarjota ajankohtaista tietoa suurpetotilanteesta.

Tilaisuus käynnistyi vapaaehtoisverkostojen tilannekatsauksilla. Riistapäällikkö Olli Kursula esitteli petoyhdyshenkilöverkoston toimintaa korostaen verkoston tuottaman tiedon merkitystä.

– Tilannekuvan muodostumisessa ensiarvoisen tärkeää ovat tarkat havaintokirjaukset. Niiden tärkeyttä ei voi liikaa korostaa, Kursula painotti.

Riistasuunnittelija Reima Laaja kertasi suurriistavirka-aputoiminnan (SRVA) pelisäännöt ja antoi tilannekatsauksen SRVA-toiminnasta koko maassa. Laajan esitys nosti esiin tarpeen kehittää erityisesti karkotustoimia, jotka ovat haastavia etenkin sulan maan aikaan.

Mari Lyly Suomen riistakeskukselta kertoi suurpetotilanteen suuresta kuvasta. Hän esitteli muun muassa tilastot suurpetojen aiheuttamista vahingoista sekä kansalaisille suunnatut ohjeet suurpetojen kohtaamiseen. Kansalaisviestinnän laajassa kentässä tarvitaan kaikkien toimijoiden panosta.

– Tarvitaan aktiivista tiedonvaihtoa, jotta päätöksenteko pohjaa luotettavaan tietopohjaan ja oikeaan tilannekuvaan, Lyly painotti.

Konsta Arvelin Poliisihallituksesta esitteli EU-oikeuden taustoja ja sitä, miten ne ohjaavat poliisin toimia suurpetotilanteissa. Suomen riistakeskuksen Sauli Härkönen kertasi puheenvuorossaan suurpetoja koskevia oikeusratkaisuja viime vuosilta sekä esiteltiin tiiviisti maa- ja metsätalousministeriön työryhmän loppuraportin sisältöä. Härkönen avasi myös, kuinka raportissa suunnitellut muutokset tulevat vaikuttamaan Suomen riistakeskuksen päätöksentekoon tulevaisuudessa.

Rikosylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen esitteli poliisin suurpeto-ohjeen soveltamista käytännön esimerkkien avulla. Monet esimerkeistä tulivat Itä-Suomesta, jossa historia suurpetokonfliktien hoidossa on pitkä. Poliisin ja riistahallinnon tiivis yhteistyö on alueella katsottu vahvuudeksi, ja hyviksi havaittuja toimintamalleja halutaan laajentaa koko maahan.

Pohjolainen painotti matalan kynnyksen yhteydenottojen merkitystä.

– Tilannekuva ei synny poliisille itsestään. Siihen vaaditaan aktiivisuutta vapaaehtoisilta petoyhdyshenkilöiltä ja SRVA-toimijoilta. Poliisiin kannattaa ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä, Pohjolainen sanoi.

Tuomo Korhonen Poliisihallituksesta lausui tilaisuuden päätössanat. Poliisin ja riistahallinnon välisen vuoropuhelun ja tiedonvaihdon syventämiselle ja kehittämiselle on edelleen tarvetta. 

Tilaisuus järjestettiin osana SusiLIFE-hanketta. Järjestelyistä vastasivat poliisi ja Suomen riistakeskus, ja näiden tahojen lisäksi linjoilla oli osallistujia Rajavartiolaitoksesta, Metsähallituksesta, Luonnonvarakeskuksesta sekä maa- ja metsätalousministeriöstä.