Suurpetotyöryhmä ehdottaa keinoja kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamiseksi

Suurpetojen poikkeuslupakäytäntöjä kehittänyt asiantuntijatyöryhmä on saanut raporttinsa valmiiksi. Työryhmä ehdottaa keinoja, joilla mahdollistettaisiin kannanhoidollinen metsästys Suomessa.

Kuva Jarkko Alatalo
Julkaistu28.11.2024

Suurpetojen poikkeuslupakäytäntöjä kehittänyt asiantuntijatyöryhmän raportti keskittyy karhun, suden ja ilveksen kannanhoidollisen metsästyksen kehittämiseen.

Työryhmän ehdotuksen tavoitteena on tukea hyväksyttävän päämäärän kuvaamista, kun poikkeuslupia haetaan ja käsitellään Suomen riistakeskuksessa. Lisäksi esityksellä pyritään tukemaan sitä, että poikkeusluvissa voidaan ottaa paremmin huomioon suurpetojen ja niiden vaikutusten alueellisuus. Alueellisten perustelujen merkitys on korostunut korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuissa.

Päämäärä ja suurimmat sallitut saalismäärät kannanhoitoalueittain annettaisiin ministeriön asetuksella

Työryhmän ehdotus on, että maa- ja metsätalousministeriö voisi jatkossa asettaa päämäärän kannanhoidollisiin poikkeuslupiin lajikohtaisesti ja kannanhoitoalueittain. Metsästyslakiin tehtäisiin muutos, joka antaisi tähän ministeriölle toimivallan. Päämäärän asettaminen ministeriön asetuksella tukisi Suomen riistakeskuksen poikkeuslupaharkintaa ja auttaisi poikkeusluvan hakijaa luvan perusteluiden esittämisessä.

Kannanhoitosuunnitelmia päivitettäisiin siten, että kannanhoitoalueet ja niiden tavoitteet ja toimenpiteet ominaispiirteineen tunnistettaisiin aiempaa selkeämmin ja täsmällisemmin. Ministeriö vahvistaisi asetuksella suurpetojen kannanhoitoalueet ja suurimmat sallitut saalismäärät vuosittain. Kannanhoitoalueiden määrittelyssä otettaisiin huomioon ajantasainen tutkimustieto suurpetojen biologiasta ja ekologisista tarpeista sekä eri tahojen näkemykset riistaeläinkantojen hoidosta ja suojelusta.

– Uskomme, että näillä toimenpiteillä luomme askelmerkit suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamiseen ottaen huomioon EU:n tuomioistuimen ja kansallisten tuomioistuimien oikeuskäytännön. Tämän mahdollistamiseksi työryhmä esittää käynnistettäväksi metsästyslain muutoksen valmistelun sekä susikannan ja karhukannan hoitosuunnitelmien päivityksen. Tavoitteena on, että kannanhoidollinen metsästys voisi karhun osalta käynnistyä jo ensi syksynä”, työryhmän puheenjohtaja Vesa Ruusila maa- ja metsätalousministeriöstä sanoo.

Sutta ja karhua koskevat muutokset tulisivat voimaan ensi syksynä alkavalle metsästyskaudelle

Työryhmä esittää, että hallituksen esitys metsästyslain muuttamisesta vietäisiin eduskuntaan alkuvuodesta 2025, jotta se ehtisi voimaan ennen ensi syksynä alkavaa metsästyskautta. 

Karhun kannanhoitosuunnitelman päivitys ja suden kannanhoitosuunnitelman viimeistely alkaisivat välittömästi. Karhun osalta työ tulisi saada voimaan loppukeväästä 2025 ja suden osalta ensi syksynä.


Työryhmän raportti luettavissa (mmm.fi)