Uusi tutkimus alkaa – riistaruokintojen eläintautiriskit
Valkohäntäpeura ja metsäkauriskantojen hallinta vaatii tehokasta metsästystä, joka usein perustuu kyttäysjahtiin ruokintapaikoilta. Nyt alkavassa tutkimushankkeessa selvitetään ruokintoihin liittyvää tautiriskiä.
Kuten mikä tahansa ihmisen toiminta, myös riistaruokintaa voidaan tehdä vastuullisesti tai vastuuttomasti. Yksi ongelma tämän määrittelyssä on kuitenkin tutkimustiedon puute. Tutkimushanke pyrkii paikkaamaan tietoaukkoa.
Esimerkkejä maailmalta
Ruokintapaikkojen mahdolliseen rooliin taudinaiheuttajien ja loisten leviämisessä vaikuttaa muun muassa ruokintapaikkojen tiheys, kuinka moni eläinlaji ruokinnoilla vierailee ja miten runsaissa määrin. Tähän taas vaikuttaa ruokinnoilla eri vuodenaikoina tarjottavan ravinnon laatu ja määrä.
Esimerkiksi Espanjassa ruokintapaikkojen on havaittu vaikuttaneen merkittävästi loisten leviämisessä villisikapopulaatiosta toiseen, mikä johtui ennen kaikkea tiheästä ruokintapaikkaverkostosta. Yhdysvalloissa samankaltaisia tuloksia on havaittu paikallisella peuralajilla: Talvella tiettyjä loisia havaittiin enemmän populaatioissa, joita talviruokittiin.
Suomesta vastaavat tutkimukset puuttuvat.
Uutta tietoa ja tietopohjaa suosituksille
Ei ole kenenkään etu, jos tietyntyyppisissä ruokinnoissa on perusteltu riski eläintautien leviämiselle, mutta siitä ei tiedetä. Mahdollisten riskien tutkiminen ja selvittäminen ei ole keneltäkään pois.
Riistaruokintaan ei kohdistu Suomessa virallista sääntelyä, joten sitä ohjataan suosituksilla. Nyt pyritään tuomaan päättäjille tietopohjaa suosituksille eläintautiriskien osalta.
Hankkeen tavoitteena on dokumentoida riistaruokintapaikoilla vierailevat eläinlajit, etenkin niin sanotut kutsumattomat vieraat, sekä tutkia niiden ruokintapaikoille tuomien taudinaiheuttajien kirjo, kuten virukset, bakteerit ja loiset. Kolmantena tavoitteena on arvioida taudinaiheuttajien leviämisriskejä ruokintapaikoilta.
Lopuksi tulokset kerrotaan avoimesti ja laajasti. Hanke tuottaa vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita, joista laaditaan suomenkieliset tiivistelmät.
Kirjoittaja on hankkeen projektipäällikkö ja vastuututkija Luonnonvarakeskuksesta.
- Tutkimushanke kestää vuoden 2026 loppuun saakka.
- Hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö ja sitä toteuttavat Luonnonvarakeskus ja Ruokavirasto.
- Maastotyöt toteutetaan yhteistyössä metsästäjien ja maanomistajien kanssa, pääalueena Lounais-Suomi.
- Hankkeen ohjausryhmään kuuluu edustajia Ruokavirastosta, Suomen riistakeskuksesta, Luonnonvarakeskuksesta, ProAgriasta, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitosta (MTK), Suomen Metsästäjäliitosta sekä Eläinten terveys ETT ry:stä.
